Hallitustunnustelija Petteri Orpo on pyytänyt eduskuntapuolueilta 17.4. klo 12.00 mennessä vastaukset teemoihin, joiden pohjalta hallitusohjelmaneuvottelut voivat käynnistyä.
STTK ei ole puolue, eikä neuvottele hallitusohjelmasta. Haluamme silti puoluepoliittisesti sitoutumattomana toimijana osallistua keskusteluun, jonka pohjalta tulevaa hallitusohjelmaa kirjoitetaan. Olemme laatineet vastaukset omien hallitusohjelmatavoitteidemme pohjalta niiltä osin, kuin teemat liittyvät STTK:n omaan vaikuttamistyöhön ja edunvalvontaan.
1. Mitkä ovat ne keskeiset yhteiskunnalliset muutokset, joita seuraavan hallituksen pitäisi mielestänne saada aikaan
Seuraavan hallituskauden aikana tulee kirkastaa näkymää hyvinvoivasta, kilpailukykyisestä Suomesta. Tarvitsemme tulevaisuusorientoitunutta politiikkaa, jotta voimme vastata kotimaisiin ja kansainvälisiin haasteisiin, ja pysymme mukana muutoksen etujoukoissa. Tämä edellyttää hallitukselta ennen kaikkea yhteistyökykyistä, vastakkainasettelua purkavaa toimintakulttuuria.
Kasvua ei synny ilman osaavia ja hyvinvoivia työntekijöitä. Työn, teknologian ja osaamistarpeiden murros edellyttää työikäisen väestön osaamisen ja jaksamisen huomioimista läpi työuran eri vaiheiden. Työelämää tulee kehittää työntekijöitä kuunnellen kolmikantaisesti. Työn murroksen yhteydessä on tarpeen tarkastella myös sosiaaliturvan ja yrittäjyyden rajapintaa erityisesti julkisen talouden riskien vuoksi.
Yhteiskuntaa ja sen turvaverkkoja on kehitettävä työ edellä. Tuottavuutta ja työllisyyttä pitää parantaa ja talouskasvua tukea kehittämällä työoloja, palkkausta ja johtamista. Työllisyysasteen nosto edellyttää sekä voimakasta kansainvälisen rekrytoinnin kehittämistä että työmarkkinoiden ulkopuolella olevien ryhmien, kuten pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten saamista mukaan työelämään. Työkyvyn ja hyvinvoinnin vahvistamisessa tulee panostaa yhä enemmän ennaltaehkäiseviin yksilöllisiin toimiin. Tässä myös työn ja muun elämän yhteensovittamisen helpottaminen on keskeisessä roolissa.
2. Yhdyttekö valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoron 8.12.2022 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja julkisen talouden sopeuttamistarpeesta? Sitoudutteko valtiovarainministeriön virkatyönä esittämään julkisen talouden tasapainottamisen mittaluokkaan tulevalla vaalikaudella? Millä keinoilla olette valmiita tasapainottamaan julkista taloutta?
Valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuorossa esitetään näkemyksiä julkisen talouden tilannekuvasta, joskin siihenkin liittyy erilaisia oletuksia. Erityisesti julkisen talouden tasapainottamisen mittaluokkaan tulevalla hallituskaudella ei virkamiespuheenvuorossa juuri esitetä perusteluja. Julkisen talouden tasapainottamisen kestoa täytyisi siis vielä pohtia avoimemmin.
Julkisen talouden tasapainottamiseen tarvitaan niin tulo- kuin menosopeutusta kuin rakenteellisia uudistuksiakin. Kaikkein olennaisin tekijä on talouden kasvupotentiaalia vahvistavat toimet. Sopeutustoimet on syytä ajoittaa suhdannepoliittisesti noususuhdanteeseen.
3. Miten edistäisitte verotuksen kannustavuutta? Mitkä ovat tärkeimmät tavoitteenne verotuksen kehittämisessä?
Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen edellyttää riittävää kokonaisveroasteen tasoa. Kokonaisveroaste alenee VM:n arvion mukaan lähivuosina, koska esimerkiksi haittaverojen tuotot alenevat. Tulevan hallituskauden aikana veropohjasta häviää noin 4 miljardia euroa. Kokonaisveroasteen säilyttäminen esimerkiksi vuoden 2022 tasolla pienentäisi huomattavasti kestävyysvajetta ja turvaisi julkisten palveluiden ja tulonsiirtojen rahoituksen.
Verotuksen kannustavuuden turvaamiseksi työn verotus on säilytettävä kohtuullisena. Julkisen talouden tasapainottamiseksi verotuottoja on haettava pääoma-, varallisuus- ja haittaveroista. Mikäli julkisen talouden tilanne helpottuu, syntyvä verotuksen keventämisvara on käytettävä pieni- ja keskituloisten palkansaajien tuloverotuksen keventämiseen.
4. Oletteko valmiita sitoutumaan siihen, että seuraava hallitus asettaa julkista taloutta vahvistavien työllisyystoimien tavoitteeksi 100 000 uutta työllistä? Mitkä ovat tärkeimmät keinonne julkista taloutta vahvistaviksi työllisyystoimiksi? Millaisiin keinoihin olette valmiita työmarkkinoiden uudistamiseksi ja sopimisen vapauden edistämiseksi?
Työllisyyden parantaminen on tärkeä talouspoliittinen tavoite. Suomessa tulisi pyrkiä kohti pohjoismaista työllisyysastetta. Työllisyystoimien sitominen julkisen talouden vahvistamiseen ei kuitenkaan saa olla ainoa tavoite. Työttömyyden hoitaminen aktiivisen työvoimapolitiikan toimin tulee olla mahdollista, vaikka siitä lyhyellä aikavälillä aiheutuisi kustannuksia. Työ on myös yksilön oikeus. Työllisyyden parantamiseksi tarvitaan lisäksi TKI-investointien kasvattamista, osaamiseen panostamista, työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantamista ja työkyvyttömyyksien ehkäisemistä.
Työehtosopimusjärjestelmän keskeinen tehtävä on turvata vakaita työmarkkinoita. Tämä on huomioitu lainsäädännön toisinsopimista koskevissa säännöksissä. Lainsäätäjä on antanut toisinsopimisvaltuuksia sellaisille osapuolille, joilla on tosiasiallisia edellytyksiä tukea paikallisia toimijoita lainsäädännön tavoitteiden mukaisessa sopimisessa. Näin on pystytty vähentämään vaikutuksia viranomaisten ja tuomioistuinjärjestelmän työmäärään. Tämän vuoksi paikallisen sopimisen mahdollisuuksia on syytä tarkastella työehtosopimusjärjestelmän puitteissa. Luottamusmiehen asemaa paikallisen sopimisen osapuolena on tarpeen vahvistaa.
Huomionarvoista lisäksi on, että paikallisen sopimisen ei ole voitu tutkimuksellisesti todentaa parantavan työllisyyttä tai vähentävän työttömyyttä.
5. Miten vastaisitte laaja-alaiseen työvoimapulaan Suomessa? Millä keinoin lisäisitte kansainvälistä rekrytointia työvoiman saatavuuden turvaamiseksi?
Työvoimapulaan vastataan useilla rinnakkaisilla keinoilla. Työikäisten mahdollisuuksia oman osaamisen joustavaan täydentämiseen ja ammatinvaihtoon tulee vahvistaa. Suurin osaajapula on säännellyissä ammateissa, joihin pätevöityminen tapahtuu tutkintokoulutuksen kautta.
Tarvitsemme myös panostuksia aktiiviseen työvoimapolitiikkaan ja työllisyyspalveluiden toimintaan. Vaikeasti työllistyvien työllistämiseen tulee etsiä räätälöityjä keinoja erityisillä ohjelmilla. Työvoiman alueellista liikkuvuutta voidaan lisätä esimerkiksi määräaikaisilla verokannusteilla.
Toimenpiteitä oleskelulupaprosessin nopeuttamiseksi sen kaikissa eri vaiheissa on jatkettava. Tarvitaan oleskelulupaprosessin niin sanottu pikakaista koskemaan kaikkia työperusteista lupaa hakevia ja heidän perheenjäseniään. Ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamiseen ja osaamisen tunnistamiseen tulee luoda pysyvällä rahoituksella tehokas väylä, joka sisältää säänneltyjen ammattien ammatinharjoittamisoikeuden myöntämiseen tarvittavan täydennys- ja kielikoulutuksen.
Kansainvälisen rekrytoinnin kautta Suomeen saapuville ja heidän perheenjäsenilleen tarvitaan oma kotouttamisen väylä, joka tukee kielen oppimista ja juurtumista työmarkkinoille sekä osaksi yhteiskuntaa. Myös kansainvälisen opiskelijarekrytoinnin osalta tulee vahvistaa kotoutumisen ja työllistymisen tukemista.
6. Mitkä ovat tärkeimmät keinonne sosiaali- ja terveyspalveluiden hoitojonojen purkamiseen? Mitkä ovat tärkeimmät keinonne hoitajapulan ratkaisuun?
Hoitajapulan ratkaiseminen vaatii ripeitä toimia sote-alojen työskentelyolosuhteiden, johtamisen ja työn organisoinnin parantamiseksi. Lisäksi palkkausjärjestelmiä on syytä tarkastella ja kehittää. Työnjaon ja moniammatillisen yhteistyön kehittäminen edesauttaa resurssien kohdentamista. Resurssien riittävyyttä on syytä tarkastella myös riittävien henkilöstöresurssien näkökulmasta.
Myös hoitojonojen purkaminen vaatii riittäviä henkilöstöresursseja. Tärkeää on kiinnittää huomiota palvelupolkujen sujuvoittamiseen. Lisäksi on aiheellista tarkastella mahdollisuutta korottaa määräaikaisesti yksityisen terveydenhuolloin Kela-korvauksia, jotta osa paineesta saadaan pois julkiselta puolelta.
7. Mitä keinoja käyttäisitte vanhuspalveluiden kriisin ratkaisemiseksi ja inhimillisen hoivan turvaamiseksi kaikille ikääntyneille?
Laadukkaiden vanhuspalveluiden varmistaminen vaatii panostuksia ennaltaehkäiseviin ja toimintakykyä turvaaviin toimenpiteisiin. Lyhytnäköinen säästäminen esimerkiksi kuntoutuspalveluista johtaa toimintakyvyn heikentyessä suurempiin kustannuksiin myöhemmin.
Riittävä resurssointi ja työnjaon kehittäminen ovat keskeisessä roolissa kattavien ja hyvin toimivien palveluiden takaamiseksi.
8. Miten vahvistaisitte lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia? Miten torjuisitte nuorten syrjäytymistä?
Eri koulutusasteilla on vahvistettava yksilöllisen tuen ja ohjauksen saatavuutta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi laadukkaiden ja yhteisöllisten opiskeluhuoltopalveluiden resursoimista hyvinvointialueilla sekä oppilashuollon ja yksilöllisen tuen palveluita kunnissa.
Opiskelijoiden mielenterveyttä voidaan tukea ja edistää yhteisöllisyyttä edistävillä pedagogisilla ratkaisuilla ja tarjoamalla matalan kynnyksen palveluita oppilaitoksissa. Nuorille tarkoitettujen moniammatillisten Ohjaamo-palveluiden hyvät käytännöt tulisi vakiinnuttaa koko maahan.
Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia pitää tukea myös työikäisten aikuisten työn ja perheen toimivalla yhteensovittamisella. Perheystävällinen työpaikka huomioi erilaiset ja vaihtelevat elämäntilanteet osana työelämää. Se edellyttää työpaikoilla konkreettisia toimia, kuten työpaikkojen yhteistoiminnassa laadittujen tasa-arvosuunnitelmien laajaa hyödyntämistä. Tasa-arvosuunnitelma tulisi tehdä jatkossa kaikilla työpaikoilla, joilla työskentelee vähintään 10 työntekijää (nykyisin 30).
Työelämän tasa-arvon kehittäminen on avainasemassa työntekijöiden perheellistymisen edellytyksien vahvistamisessa. Raskaus- ja perhevapaasyrjintä on yksi työelämän vakavimmista tasa-arvo-ongelmista. Se luo myös merkittävää taloudellista epävarmuutta. Perhevapaata käyttävän oikeusturvaa on vahvistettava.
Työn ja perheen yhteensovittamista edistää toimiva varhaiskasvatus. Mahdollisuus toimivaan ja maksuttomaan varhaiskasvatukseen pitäisi taata kaikille perheille. Tämä edellyttää varhaiskasvatuspalveluiden kehittämistä, osaavan henkilöstön saatavuuden sekä alan veto- ja pitovoiman varmistamista.
Koululaisten iltapäivätoiminnan laajentaminen ja ilmaisten tai edullisten harrastusmahdollisuuksien tarjoaminen kaikille koululaisille koulupäivän jälkeen tukisi ja laajentaisi lasten mahdollisuuksia harrastaa kulttuuria ja liikuntaa.
9. Miten huomioisitte eläkeläiset paremmin aktiivisena voimavarana yhteiskunnan rakentamisessa?
Palkkatyöhön kykenevien ja motivoituneiden eläkeläisten saaminen takaisin työelämään esimerkiksi osa-aikaisesti olisi tärkeä voimavara koko yhteiskunnalle. Eläkeläisten osa-aikainen työssäkäynti voi lisätä eläkeläisen hyvinvointia ja helpottaa työvoimapulaa. Eläkeläisten työssäkäynnin kannusteita voidaan lisätä nykyisestä esimerkiksi verotusta kehittämällä.
10. Millä keinoin nostaisitte suomalaisten osaamis- ja koulutustasoa? Millä keinoin vahvistaisitte varhaiskasvatusta ja perusopetusta niin, että jokainen perusopetuksesta valmistuva nuori omaa riittävän luku-, kirjoitus- ja laskutaidon? Miten vahvistaisitte kulttuurialan toimintaedellytyksiä? Miten tukisitte liikunnallisen elämäntavan yleistymistä?
Osaamis- ja koulutustason nostaminen edellyttää yli vaalikausien ulottuvaa sitoutumista koulutukseen investoimiseen. Oppivelvollisuuden laajennus tarvitsee tuekseen riittävät resurssit, jotka mahdollistavat tuen tarjoamisen kaikille tarvitseville. Lasten oikeutta yksilölliseen tukeen ja ohjaukseen varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa tulee vahvistaa lisäämällä tukeen tarkoitettuja resursseja.
Koulutustason noston kannalta on kriittistä, että kaikki tutkinnot tuottavat myös tulevaisuudessa yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Ammatillisen tutkinnon ja ylioppilastutkinnon suorittaneiden yhdenvertaista asemaa jatko-opintoihin hakeuduttaessa tulee vahvistaa.
Osaamis- ja koulutustason noston on oltava yksilöille mahdollista myös työuran aikana. Tutkintoa pienempien osaamiskokonaisuuksien tarjontaa tulee lisätä keinona vastata esimerkiksi vihreän siirtymän kasvaviin osaamistarpeisiin. Koulutuksen kasautumisen vähentämiseksi tulee lisätä työikäisille tarkoitettuja ohjauspalveluita.
Suomalaisten liikkumisen lisääminen ja samalla toimintakyvyn parantaminen tulee nostaa hallitusohjelman yhdeksi kärkihankkeeksi. Hallituksen tulee laatia hallituskausien yli ulottuva toimintakykyohjelma kansalaisten laaja-alaisen hyvinvoinnin tukemiseksi. Työikäisten arkiliikunnan ja työkyvyn tukemiseksi tulisi käynnistää toimialakohtaista hankeyhteistyötä. Koululaisten iltapäivätoiminnan laajentaminen ja ilmaisten tai edullisten harrastusmahdollisuuksien tarjoaminen kaikille koululaisille koulupäivän jälkeen tukisi ja laajentaisi lasten mahdollisuuksia harrastaa kulttuuria ja liikuntaakin.
11. Oletteko sitoutuneet parlamentaarisen TKI-ryhmän hyväksymään tavoitteeseen nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä? Sitoudutteko varmistamaan, että Suomessa on riittävästi osaajia tutkimus- ja kehittämistyöhön?
Parlamentaarisen TKI-ryhmän saavuttamaan tavoitteeseen nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä on sitouduttava laajasti. Jotta tavoitteeseen päästään, tarvitaan sekä julkisen että yksityisen puolen mittavia panostuksia. TKI-rahoituslain mukaisten rahojen kohdentamisessa tulee käyttää strategista harkintaa.
TKI-menojen kasvattamisen ohella on tärkeää vahvistaa työpaikkojen edellytyksiä ottaa käyttöön innovaatioita. TKI-kannustimien ehdoksi tulee määritellä henkilöstön osaamisen kehittämisen elementti, kuten osaamiskartoitukset ja niiden pohjalta toteutettu koulutussuunnitelma. Tämä on tärkeä keino riittävän tutkimus- ja kehittämistyöhön tarkoitetun osaajien määrän varmistamiseksi.
Korkeakoulutettujen osaajien saatavuuden lisäksi on varmistettava, että tutkimus- ja kehittämistoimintaan on riittävä määrä ammatillisia osaajia tehtävissä, joissa heitä tarvitaan.
12. Millä keinoin olisitte valmiita keventämään ihmisille, yrityksille ja julkiselle sektorille normeista ja byrokratiasta aiheutuvia kustannuksia sekä hallinnollista taakkaa?
Normit ja byrokratia ovat rakentuneet pitkän ajan kuluessa tarpeeseen, jossa yhteiskunnan ennakoitavuutta, oikeusvarmuutta ja oikeudenmukaista hallintoa on haluttu kehittää. Sääntely on myös keino varmistaa yhdenvertaiset mahdollisuudet ja toimintaedellytykset. Suomi on yksi maailman vähiten korruptoituneista maista. Tästä saamme kiittää tehokasta ja läpinäkyvää hallintokulttuuriamme. Julkisten palveluiden avoimuus ja tasavertaisuus eivät kuitenkaan tule koskaan valmiiksi, vaan niitä on kehitettävä ja tarkasteltava jatkuvasti.
Julkisen sektorin digitalisaatioon ja digiosaamiseen sekä viranomaisten välisen tiedonsaannin kehittämiseen ohjataan jatkossakin riittävät varat. Tämä tukee koko yhteiskunnan toimintaa.
13. Millä konkreettisilla keinoilla parantaisitte suomalaisen ruoantuotannon ja metsätalouden tulevaisuutta?
Suomessa tarvitaan tulevaisuudessakin kotimaista ruuantuotantoa esimerkiksi ilmastonmuutoksen, ruokaturvan ja kansallisen huoltovarmuuden vuoksi. Ruuantuotannon tukemiseksi alkutuotannon tekijän on saatava toimeentulon mahdollistava hinta tuotteistaan. Tätä voidaan tukea esimerkiksi avaamalla elintarvikkeiden hintarakennetta.
Suomi on biotalouselinkeinojen ja -osaamisen edelläkävijä. Luonnonvara-alat ja biotalous tarvitsevat kuitenkin tuekseen nykyistä vahvemmat edellytykset koulutukseen ja tutkimukseen. Luonnonvara-alan tuotantoketjut tulisi tunnistaa strategisen innovaatiorahoituksen kohteena. Alan yliopisto- ja sektoritutkimuslaitosten rahoitusta on lisättävä tuntuvasti sekä rakennettava biotalouden vahvaa ja kattavaa koulutusverkostoa ja yritysten välisiä ekosysteemejä.
14. Miten edistäisitte talouskasvua, elinvoimaa sekä yritysten ja yrittäjien toimintaedellytyksiä koko Suomessa? Miten vahvistaisitte Suomen houkuttelevuutta investointikohteena?
Talouskasvua, elinvoimaa ja yritysten toimintaedellytyksistä voidaan tukea esimerkiksi huolehtimalla osaavan työvoiman saatavuudesta, nostamalla koulutustasoa ja luomalla mahdollisuuksia työntekijöiden osaamisen päivittämiseen joustavasti työn ohessa. Yhteiskunnan panos TKI-toimintaan tukee yritysten kyky uudistua ja innovoida.
Suomen houkuttelevuutta investointikohteena voidaan vahvistaa huolehtimalla sääntely-ympäristön vakaudesta sekä tukemalla sujuvaa toimintaa esimerkiksi nopeuttamalla lupamenettelyjä ja sujuvoittamalla viranomaisten välisiä toimintaprosesseja yritys- ja asiakaslähtöisemmiksi.
15. Millä keinoilla vahvistaisitte kaupunkien ja kuntien elinvoimaa ja investointikykyä muuttuneessa toimintaympäristössä?
Kuntien elinvoimasta ja palveluiden saatavuudesta on huolehdittava myös kasvukeskusten ulkopuolella. Silti metropolialueiden erityistarpeet tulisi huomioida erillisratkaisuilla. Suomi tarvitsee tulevaisuudessa kaupunkistrategian, koska suurten kaupunkien ja seutukuntien elinvoimaisuus hyödyttää myös niitä ympäröiviä alueita.
Kuntien valtionosuusjärjestelmää tulee uudistaa huomioimaan paremmin kuntien nykyinen ja kehittyvä perustehtävä sekä sen hoitamisesta syntyvät todelliset kustannukset, niin väestömuutosten kuin elinvoiman osalta. Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimusten tilaa ja kehittämistarpeita tulee tarkastella tulevalla hallituskaudella. Liikenne 12 -suunnitelman päivittämisessä tulisi ottaa huomioon erityisesti korjausvelka ja riittävä rahoitustaso.
Monikuntalaisuuden mahdollistaminen ja etätyön kehittäminen sekä investoinnit nopeisiin tietoliikenneyhteyksiin koko maassa tukevat alueiden elinvoimaa laajasti.
16. Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät keinot päästöjen vähentämiseksi? Millä keinoin olette valmiita edistämään Suomen hiilineutraalisuustavoitetta ja suomalaisten yritysten puhtaan viennin kasvattamista? Oletteko valmiita luomaan edellytykset uusille ydinvoimainvestoinneille ja pienydinvoimalle?
Suomen asettama kunnianhimoinen hiilineutraalisuustavoite on merkittävä kilpailutekijä, josta ei tule tinkiä. Hiilineutraalisuustavoite kirittää esimerkiksi energiantuotannon siirtymistä pois fossiilienergiasta puhtaisiin energiamuotoihin, kuten tuuli-, ydin- ja aurinkovoimaan sekä vetytalouden kasvattamiseen. Suomessa tulee luoda edellytykset uusille ydinvoimainvestoinneille. Pienydinvoimaloilla voi olla tulevaisuudessa merkittävä energiaomavaraisuutta tukeva merkitys. Liikenteen ja teollisuuden sähköistymiskehitystä tulee jatkaa.
Panostukset vihreään talouteen ja puhtaaseen vientiin edellyttävät myös merkittäviä panostuksia osaavaan työvoimaan ja toimialojen sisäiseen uudistumiseen.
17. Miten torjuisitte luontokatoa ja vahvistaisitte luonnon monimuotoisuutta?
Luontokadon pysäyttämisellä ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamisella on merkitystä ihmisen elämän edellytyksien säilymiselle ja siten myös taloudelliselle ja koko yhteiskunnan toiminnalle. Elinvoimainen luonto on kestävän yhteiskuntajärjestelmän edellytys.
Toimia luontokadon pysäyttämiseksi tulisi johtaa strategisesti asettamalla kunnianhimoinen, koko yhteiskuntaa ohjaava tavoite. Tämä tukisi eri toimijoiden ja sektoreiden roolin vahvistamista luontokadon pysäyttämisessä vastaavasti kuin ilmastonmuutoksen kohdalla on havaittu. Työelämän roolia luontokadon ja ilmastonmuutoksen torjunnassa tulee vahvistaa.
Toimivia keinoja voivat olla kattavat vapaaehtoisuuteen perustuvien, luonnon monimuotoisuutta turvaavien luonnonhoito- ja suojelutoimenpiteiden laajentaminen (kuten Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO) sekä niiden riittävä rahoitus. Tämä edellyttää myös riittävää osaamista ja neuvontatyön resursointia yhteiskunnassa.
18. Sitoudutteko Suomen jäsenyyteen Euroopan unionissa ja puolustusliitto Natossa? Oletteko sitoutuneet aloitteellisen ja rakentavan EU-politiikan tekemiseen mahdollisessa hallitusvastuussa? Mitkä ovat mielestänne Suomen tärkeimmät EU-vaikuttamisen kohteet vaalikauden aikana?
Jäsenyydet Euroopan unionissa ja puolustusliitto Natossa ovat erittäin tärkeitä Suomen itsenäisyyden, rauhan ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Suomen on harjoitettava seuraavalla hallituskaudella aloitteellista, rakentavaa ja arvopohjaista EU-politiikkaa.
Seuraavan hallituskauden tärkeimmät vaikuttamiskohteet tulevat olemaan jo työn alla olevat suuret hankkeet EU:n taloussääntöjen uudistamisesta ja vihreän siirtymän vauhdittamisessa. Lisäksi EU:n rahoituksen kehitys ja siihen liittyvä keskustelu suvereniteettirahastosta, jolla rahoitettaisiin Euroopan vihreää teollisuussuunnitelmaa, ovat Suomelle pienenä vientivetoisena jäsenmaana tärkeitä teemoja.
Palkansaajien näkökulmasta sosiaalisen Euroopan kehittämisen jatkaminen sekä työntekijöiden oikeuksien että sisämarkkinoiden reilun kilpailun varmistamiseksi ovat edelleen keskeisiä. Esimerkiksi neuvottelu alustatyöntekijöitä koskevasta direktiivistä ja yritysneuvostoja koskevan direktiivin arviointi ovat tällä hetkellä ajankohtaisia asioita.
19. Miten rakentaisitte Suomen roolia aktiivisena sekä turvallisuutta ja vakautta lisäävänä Naton jäsenenä? Oletteko valmiita pitämään puolustusmenot 2 prosentissa BKT:sta ja tekemään tarvittavat panostukset Suomen huoltovarmuuden turvaamiseen?
Turvallisuus ja luottamus on demokraattisen yhteiskunnan perusta ja tukee yhteiskunnan resilienssiä sekä vakautta myös kriiseissä. Nämä tekijät ovat Suomen vahvuuksia Naton jäsenenä. Suomen tulee huolehtia sisäisestä turvallisuudestaan ja yhteiskunnallisesta vakaudestaan. Suomen valmiutta tehdä kriiseissä nopeita päätöksiä pitää edelleen vahvistaa lainsäädännöllä.
Turvallisuus ja vakaus sekä riittävä huoltovarmuus tulisi jatkossa ymmärtää laajasti, koko yhteiskuntaa ja sen palveluita määrittävänä tekijänä.
Puolustusvoimien toimintaedellytysten lisäksi on huolehdittava sosiaali- ja terveyssektorin, pelastustoimen, teollisuuden, logistiikan, energia-alan, ruoka- ja elintarvikehuollon sekä maatalouden toimintakyvystä. Huoltovarmuuden kannalta riittävän omavaraisuuden ja riippumattomuuden vahvistaminen on jatkossakin välttämätöntä keskeisten hyödykkeiden, kuten energian osalta.
Avoin ja oikeudenmukaiseksi koettu demokratia edellyttää kaikkien Suomessa asuvien perusoikeuksien ja hyvän elämän edellytysten yhdenvertaista toteutumista. Erityistä huomiota tulee kiinnittää haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien asemaan.
20. Sitoudutteko jatkamaan Ukrainan aseellista, poliittista, taloudellista ja humanitaarista tukemista?
Kyllä.
21. Miten vahvistaisitte sisäistä turvallisuutta ja oikeusvaltiota? Oletteko sitoutuneet oikeusjärjestelmän ja poliisin toimintakyvyn takaavien resurssien varmistamiseen? Millä keinoin torjuisitte jengi- ja nuorisorikollisuutta?
Kestävin tapa vahvistaa sisäistä turvallisuutta pitkällä aikavälillä on pyrkiä vähentämään kansalaisten asemaan vaikuttavia sosiaalisia riskitekijöitä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistä on jatkettava ja turvattava uudistuksen toimeenpanolle riittävät resurssit. Sosiaaliturvauudistuksen jatkotyössä palvelujärjestelmää on kehitettävä ja palvelujen ja etuuksien yhteensovittamista parannettava. Uudistuksen tulee perustua tutkimukselliseen tietoon ja kattaviin vaikutusarvioihin. Uudistukselle on myös turvattava riittävä resurssointi.
Oikeusministeriön laatima oikeudenhoidon selonteko (2022) antaa kattavan kuvan suomalaisen oikeudenhoidon nykytilasta, kehityssuunnista ja tarvittavista toimenpiteistä. Selonteon mukaan oikeudenhoidon rahoitusvajeen korjaaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen edellyttävät pysyvää vuosittaista lisärahoitusta. Lisäksi työntekijöiden oikeusturvan saatavuutta on kehitettävä siten, että työntekosuhteen oikeudellinen luonne tulisi olla mahdollista selvittää nykyistä tehokkaammin säätämällä matalan kynnyksen oikeussuojakeinoista.
22. Sitoudutteko yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen Suomen rakentamiseen? Sitoudutteko kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kunnioittamiseen?
Kyllä. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat yhteiskuntamme kulmakivet, joiden eteen pitää tehdä aktiivisesti töitä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.