Ranskan eläkeuudistuksen vastaiset rajut lakot ja mielenosoitukset saivat paljon julkisuutta. Kiukun taustalta löytyy yllättäen muista EU-maista rajusti poikkeava tilanne: 60-64-vuotiaista vain 35,5 prosenttia on enää työelämässä.
Eläkeiän nostaminen 62:sta 64 vuoteen suututti ymmärrettävästi niitä ranskalaisia, joiden aamukammasta alkavat piikit huveta. Presidentti Emmanuel Macronin eduskunnan äänestyksen ohittavalla pykälällä läpirunnoma uudistus sai kaduille kuitenkin myös heidät, jotka iän tai terveydentilan vuoksi on irtisanottu muutama vuosi ennen eläkeikää. Ja heitä on paljon, sillä 55-vuotiaista työntekijöistä työssä sinnittelee enää noin puolet.
Työnantajien ratkaisu vanhentumiseen ja sairastumiseen on irtisanominen. Ennakkoluulot näkyvät vastaavasti myös työhönotossa. Tuoreen rekrytoijien keskuudessa tehdyn haastattelututkimuksen mukaan työnantajat pelkäävät, että seniorit eivät sopeudu nuoreen työyhteisöön tai hallitse uusia teknologioita.
”Viisikymppisenä peli on menetetty”
– Jos viisikymppisenä saa potkut, peli on menetetty, 56-vuotias laboratorioteknikko Sandrine Minasson tuhahtaa.
Kolmisen vuotta työttömyyskortistossa ollut Minasson uskoo hakemuksen joutuvan roskakoriin siinä vaiheessa, kun työnantaja tajuaa, että kyseessä on seniori. Hän tunnustaa pudottaneensa paitsi ikänsä ja valokuvansa, myös uransa ensimmäiset työkokemukset pois curriculumista antaakseen itsestään nuoremman vaikutelman.
– Minulla ei ole isompia terveysongelmia, mutta olen tajunnut, että en enää saa koulutustani vastaavaa työtä. Haen nyt ihan kaikkea mahdollista, täysi- ja osapäiväistä. Kerran pääsin haastatteluun ja jopa loppusuoralle, mutta kun meitä oli enää kaksi jäljellä, he ottivat tietysti nelikymppisen, Sandrine Minasson sanoo.
Hän kauhistelee hallituksen kaavailemaa ajatusta maksaa yrityksille kannustusrahaa 60-vuotiaan tai sitä vanhemman palkkaamisesta vakituiseen työsuhteeseen.
– Sittenhän minulla ei ole mitään toivoa saada työtä seuraavaan neljään vuoteen!
Minassonin työttömyyskorvaus loppuu muutaman viikon kuluttua. Sen jälkeen edessä on toimeentulotuki, jos työtä ei löydy.
Tutkimuslaitos CNAM:n taloustutkija Annie Jolivetin mukaan eläkeuudistus uhkaa pudottaa köyhyysloukkuun seniorit, joiden työttömyyskorvaus pienenee samalla kun työllistymismahdollisuudet hupenevat.
– Hallitus ei saisi tuijottaa vain eläkeikää, vaan erityistä huomiota pitäisi kiinnittää ikääntyvien työntekijöiden urapolkuihin. Ei pitäisi ylipäätään puhua seniorityöntekijöistä vaan yrityksen ikäpyramidista, Jolivet sanoo.
Työkulttuuri muuttuu pakon edessä
Koska väestön ikääntyminen ei näy Ranskassa yhtä selvästi kuin esimerkiksi Suomessa, viranomaisten toimenpiteet ovat tähän asti tähdänneet enemmän nuorten työllistämiseen kuin seniorien pitämiseen työkunnossa. Onko siis yllätys, että työkulttuuri suosii nuoria ja terveitä? Toimihenkilöiden työpäivät venyvät usein 10-12 -tuntisiksi, eikä suorittavan portaan ammateistakaan juuri löydy sellaisia, joissa ei tarvitsisi seistä koko päivää tai sinnitellä pitkiä jaksoja syömättä, juomatta tai käymättä vessassa. Puhumattakaan siitä, että työntekijällä olisi jokin sairaus tai säännöllisesti otettava lääkitys.
Jolivet muistuttaa, että takavuosien osa-aikaeläkejärjestelyt on yrityksissä lähes kokonaisuudessaan purettu. Myös menneiden hallitusten ideoimasta, työnantajaa velvoittavasta uran jälkipuoliskon kehityskeskustelusta on vaivihkaa luovuttu.
– Haasteena on työolojen parantaminen, olivat työntekijät sitten minkä ikäisiä tahansa, Jolivet sanoo. Eläkeuudistuksen ohessa myös useita aloja vaivaava työvoimapula on saanut niin päättäjät kuin työnantajatkin kiinnostumaan ensimmäistä kertaa seniorien työkunnosta. Varhain eläkkeelle jääneitä sotilasajoneuvojen kuljettajia on houkuteltu ottamaan vastaan osa-aikaisia linja-auton kuljettajan tehtäviä Pariisin kaupungin liikennelaitoksella. Myös muilla rekrytointivaikeuksista kärsivillä aloilla kuten päivittäiskaupassa ja hotellisektorilla mietitään nyt pakon edessä, miten tehdä toimenkuvista ja vaikeista työajoista senioriystävällisiä.
Teksti ja kuva: Virpi Latva