Puutteellinen työturvallisuus, riittämätön henkilömitoitus ja työuupumusriski kuormittavat nuorisotyön ammattilaisia. Seikat käyvät ilmi Ammattiliitto Jytyn tekemästä kyselystä.
Yksin työskentely leimaa nuorisotyön ammattilaisten arkea. Ammattiliitto Jytyn kyselyyn vastanneista 41 % kertoo työskentelevänsä päivittäin yksin. Samaan aikaan nuorisotyöntekijän vastuulla oleva asiakasryhmä saattaa olla hyvinkin suuri: vastanneista 35 % työskenteli pääsääntöisesti yli 30 henkilön kanssa.
– Strategioissa ja juhlapuheissa nuoret ja syrjäytymisen ehkäisy korostuvat, mutta kuten tämäkin kysely osoittaa, todellisuus on hyvin toisenlainen. Kentällä nuorten kanssa työskentelevät ovat kirjaimellisesti yksin. Tämä lisää alan työturvallisuusriskejä ja altistaa uupumukselle, Ammattiliitto Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima sanoo.
Kyselyyn vastanneet näkevätkin työuupumuksen selvästi suurimpana työhönsä liittyvänä riskinä. Työuupumista pitää mahdollisena jopa 58 % vastaajista. Lisäksi lähes puolet (47 %) nostaa työhön liittyväksi riskiksi nuorten keskinäiset uhkaavat tilanteet. Myös henkisen väkivallan uhkaa koetaan. Tästä huolimatta lähes kaikki vastaajat (95 %) pitävät työskentely-ympäristöään pääsääntöisesti turvallisena.
Nykyinen nuorisolaki antaa hyvin väljät raamit siihen, miten nuorisotyötä ja -toimintaa tulee kunnissa toteuttaa. Edellinen, vuonna 2006 säädetty nuorisolaki määritteli kunnan vastuut tarkemmin.
– Nuorisotyö ei ole lakisääteinen peruspalvelu samalla tavalla kuin vaikkapa sosiaalityö tai peruskoulutus, minkä takia nuorisotyön rahoitukseenkaan ei olla saatu pysyvyyttä. Valtaosa nuorisotyöstä toteutetaan ulkopuolisella rahoituksella, kuten hankerahoituksella tai valtionavustuksella. Varsinkin järjestöt ovat käytännössä täysin näiden varassa, mutta myös kunnat luottavat siihen, eikä niillä ole tarvetta kasvattaa omarahoitusta, Jytyn alueasiamies Jani Loponen huomauttaa.
Ammattiliitto Jytyn mielestä nuorisolain velvoittavuutta olisikin syytä tarkastella uusiksi. Puheenjohtaja Jonna Voima näkee nuorisolain lähtökohtana nuoren edun, joka pitäisi käydä laista ilmi.
– Sekä varhaiskasvatus- että perusopetuslaissa on nostettu lapsen etu ensisijaiseksi lain tavoitteeksi. Myös nuorisolain osalta on syytä tarkistaa, voidaanko lakia täydentää vastaavanlaisella nuoren edun ensisijaisuudella, Voima ehdottaa.
Jytyn kysely tehtiin liiton nuoriso- ja järjestötyötä tekeville jäsenille maaliskuussa 2023. Kyselyyn vastasi 133 henkilöä.
Ammattiliitto Jyty on mukana valtakunnallisessa Nuori 2023 -tapahtumassa, joka järjestetään 18.–20.4.2023 Jyväskylässä. Tapahtuma kerää yhteen kasvatus- ja nuorisoalan ammattilaisia, opiskelijoita ja vapaaehtoisia.
Lisätietoja Jytyssä:
Puheenjohtaja Jonna Voima, puh. 050 591 2341, jonna.voima@jytyliitto.fi
Alueasiamies Jani Loponen, puh. 040 701 0051, jani.loponen@jytyliitto.fi
Jyty on ammattiliitto, jonka jäsenet toimivat kunta-alalla, hyvinvointialueilla, yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja seurakunnissa. Jäsenistön suurimpia ammattialoja ovat sihteeri-, hallinto-, asiantuntija- ja ict-työ, nuoriso- ja järjestötyö, sosiaali- ja terveysala, kirjastoala sekä kasvatus ja koulutus. Ammattiliitto Jyty on STTK:n jäsenliitto.
| 19.4.2023