Sata prosenttia henkilöstöstä on ihmisiä. Siksi sillä on väliä, miten toimimme ihmisinä työpaikalla.
Työ ja työyhteisö ovat keskeinen mielenterveyden voimavara. Yhteisöissä mukanaolo on inhimillinen perustarve. Hyvinvoinnin kannalta avainasemassa on se, miten työpaikalla toimitaan. Tarvitsemme taitoa ja halua toimia hyvinä työkavereina ja esihenkilöinä.
Puhutaan avoimesti mielenterveydestä
Jokaisella on mielenterveys, joka vaihtelee. Mielenterveydestä on syytä puhua työpaikalla, sillä se on työkyvyn perusta. Aina ei tarvitse eikä voi olla parhaimmillaan. Mutta kun pienikin huoli työkaverista herää, ota asia puheeksi. Kysy, mitä sinulle kuuluu ja voinko auttaa. Kysyminen kertoo arvostuksesta. Kuunnellaan toisiamme, ollaan läsnä ja autetaan. Sekä kuormitustekijät että innostavat voimavarat kannattaa hahmottaa yhdessä. Pohtikaa, miten tunnistaa kuormittuminen ja sopikaa yhdessä, miten toimitaan, jos kuormitusta alkaa havaita kollegassa tai itsessään. Ideoikaa, miten vahvistetaan yhdessä työn imua.
Pohtikaa, miten tunnistaa kuormittuminen ja sopikaa yhdessä, miten toimitaan, jos kuormitusta alkaa havaita kollegassa tai itsessään.
Toimitaan hyvinä työyhteisön jäseninä
Jokainen rakentaa käytöksellään hyvää työyhteisöä. Sitä ei tuoda ulkopuolelta. Ihminen kehittyy vuorovaikutuksessa toisten kanssa, ja työyhteisötaitoja voi oppia. Yhteisöllisyys auttaa rakentamaan keskustelukulttuuria, jossa voi puhua ongelmista. Tähän tarvitaan tietoa siitä, mitä tehdään ja miten työt sujuvat. Kun tunnetaan toisen työ, voidaan pyytää ja tarjota apua. Ketään ei saa jättää yksin.
Uusille työntekijöille työyhteisöön mukaan pääsy on elintärkeää. Otetaan heidät alusta saakka aidosti mukaan, perehdytetään työhön ja toimintatapoihin, annetaan aikaa ja kannustetaan kysymään ”tyhmiäkin asioita”. Otetaan uudet työkaverit mukaan porukkaan.
Keskusteleminen on paras hyvinvoinnin ja työelämän kehittämisen menetelmä. Sen avulla saadaan ihmiset kukoistamaan, sillä tartutaan vaikeisiin tilanteisiin ja ristiriitoihin. Taitoa puhua hankalistakin asioista voi opetella. Ongelmien lakaisu maton alle ei auta.
Arvostetaan jokaista, ja kohdellaan kaikkia kunnioittavasti ja yhdenvertaisesti
Ystävällisyys ja hyväntahtoisuus työssä tekevät hyvää itselle ja muille. Ystävällisyyttä saa ystävällisyydellä ja hyvä lisääntyy jakamalla. Pienillä eleillä ja tavoilla voi huomioida toiset. Ystävällisen läsnäolon on oltava arkea. Kantamalla vastuun toimii oikein. Kukaan ei ole täydellinen, mutta jokaisessa työkaverissa on hyvää. Näe se hyvä ja kerro se hänelle.
Arvostuksen osoittaminen lisää yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Arvostusta voi osoittaa tervehtimällä hymyn säestyksellä, toimimalla kohteliaasti, olemalla kiinnostunut muista, auttamalla, kiittämällä, olemalla empaattinen ja antamalla työkaverin olla oma itsensä. Pohdi, miten sinä osoitat arvostusta. Mistä tiedät, että työtäsi arvostetaan?
Arvostuksen osoittaminen lisää yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia.
Arvostus on kokemusta hyväksynnästä, kiitollisuudesta ja myönteisyydestä. Arvostus ilmenee vuorovaikutuksessa – silloin kun tulee huomioiduksi, kuulluksi ja nähdyksi. Kohtaamisten lisäksi kokemukset tasapuolisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta, myötätunnosta ja aitoudesta ovat tärkeitä. Työpaikalla koettu arvostus kasvattaa luottamusta, auttamisen halua ja yhteiseen hiileen puhaltamista.
Pidetään työ työyhteisön keskiössä
Muistetaan yhdessä, mikä on työn tavoite. Miksi työtä tehdään ja mikä olikaan sen merkitys, kuka olikaan asiakas? Se kasvaa, mistä puhutaan, mitä mitataan ja mihin katsotaan. Selkeys työssä, kohtuulliset tavoitteet ja yhteiset toimintatavat ovat mielen hyvinvoinnin perustaa. Yhteinen arviointi ja onnistumisten näkeminen vähentävät riskiä ongelmiin ja ristiriitoihin.
Kun työtä tehdään yhdessä, iloitaan työkaverin onnistumisista. Antamalla palautetta hyvä vahvistuu. Käytä silmälaseja, joilla näet hyvän, vaikka kaikki ei mennytkään täydellisesti. Palaverin voi aloittaa vaikka onnistumiskierroksella ja kehukeskiviikko aktivoi palautekulttuuria.
Monet ratkaisut mielenterveyden haasteisiin ovat arjen pieniä asioita. Hyvät teot lisäävät hyvää, jolloin myönteinen kierre voimistuu. Mieliystävällinen työelämä luodaan askel kerrallaan jokaisen työntekijän ja työnantajan toimesta.
Saija Koskensalmi
Kirjoittaja on MIELI Suomen mielenterveys ry:n asiantuntija
Teksti on julkaistu STTK:n Ratkaisuja: Mielenterveys -julkaisussa. Julkaisu kokoaa yhteen työelämän mielenterveyskysymysten asiantuntijoiden näkemyksiä ratkaisuiksi käynnissä olevaan mielenterveyskriisiin.