Työterveyshuolto osallistuu lähes kahden miljoonan henkilön terveydenhuollon järjestämiseen Suomessa. Työterveyshuollolla onkin hyvät mahdollisuudet vaikuttaa mielenterveyshäiriöiden hoitoon, tukea työkykyä ja työhön paluun mahdollisuuksia työntekijän sairastuessa mielenterveyshäiriöön, sekä auttaa työpaikkaa ja työyhteisöjä löytämään mielenterveyttä tukevia ratkaisuja.
Työkyvyn arviointi, työkyvyn ja työhön paluun tukitoimet sekä kuntoutukseen ohjaaminen ovat työterveyshuollon erityisosaamista. Työterveyshuolto on ainoa sote-toimija, jolla on suora yhteys työpaikkaan – työterveyshuolto integroi terveydenhuollon työelämään. Tämä erityisominaisuus mahdollistaa sen, että osana mielenterveyshäiriön hoitoa voidaan yhdessä työntekijän ja työnantajan kanssa pohtia työtehtävien muokkausta ja muita ratkaisuja, joilla henkilön työkuormitusta voidaan säädellä vastaamaan sairauden alentamaa toimintakykyä.
Mielenterveyshäiriöiden hoidossa onnistuminen ja työkyvyn tukeminen vaativatkin sote-toimijoiden aktiivista yhteistyötä.
Kun työikäinen sairastuu mielenterveyden häiriöön, hoitoon osallistuu usein monia toimijoita. Hoitoa voidaan toteuttaa työterveyshuollossa, julkisissa mielenterveyspalveluissa ja myös yksityisten palveluntuottajien toimesta. Mielenterveyshäiriöiden hoidossa onnistuminen ja työkyvyn tukeminen vaativatkin sote-toimijoiden aktiivista yhteistyötä.
Mielenterveyshäiriöistä johtuvat sairauspoissaolot ovat huolestuttavasti lisääntyneet viime vuosina. Lievissä ja keskivaikeissa mielenterveyshäiriöissä on kuitenkin yleensä mahdollista jatkaa töissä ilman pitkiä sairauspoissaoloja. Huomionarvoista on, että sairauspoissaolon pitkittyminen ennustaa myös pysyvää työkyvyttömyyttä. On arvioitu, että jos masennusta sairastavilla henkilöillä sairauspoissaolo jatkuu yli puoli vuotta, työelämään palaa vain puolet. Sairauspoissaolon pitkittyessä vuoden mittaiseksi vain enää neljännes pystyy palaamaan töihin.
Työterveyshuoltoyhteistyöllä tiiviimpää tukea työntekijälle
Onkin erittäin tärkeää, että tehokkaat työkyvyn tukikeinot otetaan käyttöön jo sairauden varhaisessa vaiheessa, ja työkyvyttömyyden pitkittyminen ehkäistään. Työterveyslaitoksen koordinoimana psykiatrian toimijoiden ja työterveyshuollon välille on rakennettu alueellisia yhteistyömalleja sekä MYÖTE-hankkeessa että TYÖOTE-hankkeessa.
Yhteistyömallien ydin on, että mielenterveyspalveluissa vältetään kirjoittamasta pitkiä sairauspoissaoloja. Sen sijaan potilaasta tehdään lähete työterveyshuoltoon yksilöllistä työkyvyn arviota ja työkyvyn sekä työhön paluun tukitoimia varten. Lähetteen saatuaan työterveyshuolto ottaa yhteyttä potilaaseen, ja työterveyshuollon moniammatillisen tiimin, työnantajan ja potilaan kanssa yhteistyössä pohditaan, voisiko työtä tai työaikaa jollakin tavoin muokata, jotta työhön paluu onnistuisi mahdollisimman hyvin ja sairauspoissaolo ei pitkittyisi. Työkykyä tuetaan tarvittaessa myös erilaisilla kuntoutustoimilla.
Oleellista on, että työhön paluun jälkeenkään potilasta ei jätetä yksin, vaan hänen työkykyään seurataan aktiivisesti työterveyshuollossa. Mielenterveyshäiriön hoito jatkuu mielenterveyspalveluissa tarpeen mukaisesti. Työterveyshuollon mukanaolo jo kesken hoitoprosessia auttaa tukemaan työkykyisyyttä ja vähentää pysyvän työkyvyttömyyden riskiä.
Työpaikalla työtehtäviä ja työyhteisöjen toimintakäytäntöjä suunniteltaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että työolosuhteet tukevat mielenterveyttä. Näin pystytään ennaltaehkäisemään mielenterveyshäiriöiden syntymistä ja pahentumista. Työterveyshuolto kannattaa ottaa mukaan suunnittelemaan mielenterveyttä tukevia menettelytapoja. Työelämän mielenterveysohjelmassa on julkaistu hyviä käytäntöjä mielenterveyden tukeen työterveysyhteistyön keinoin. Kun työntekijä sairastuu mielenterveyden häiriöön, sopivasti mitoitettu työkuorma ja työyhteisön tuki edesauttavat toipumista. Työ, vaikka pienelläkin panoksella tehtynä, auttaa työntekijää pitämään arkirutiineista kiinni ja osallisuuden tunne säilyy sairaudesta huolimatta. Tällä on iso merkitys paitsi yksittäisen työntekijän elämään, myös työvoiman saatavuuteen ja työn tuottavuuteen Suomessa.
Pauliina Kangas
Kirjoittaja on Työterveyslaitoksen ylilääkäri
Teksti on julkaistu STTK:n Ratkaisuja: Mielenterveys -julkaisussa. Julkaisu kokoaa yhteen työelämän mielenterveyskysymysten asiantuntijoiden näkemyksiä ratkaisuiksi käynnissä olevaan mielenterveyskriisiin.