Työelämä ei ole pikamatka vaan maraton, johon tarvitaan hyvä pohjakunto. Opiskeluaika on keskeinen ajanjakso työelämätaitojen oppimisessa ja perustan rakentamisessa tulevalle työkyvylle. Työssä jaksamisen kannalta opiskeluajalla on väliä.
Opiskelijat ovat moninainen ryhmä, ja moni selviääkin opinnoista suuremmitta vaikeuksitta ja siirtyy työelämään sujuvasti. On kuitenkin kasvava joukko nuoria aikuisia, jotka siirtyvät opinnoista työelämään valmiiksi kuormittuneina ja uupuneina.
Valmistuminen voi olla ristiriitaista aikaa, tai jopa kriisi. Opiskelija joutuu luopumaan opiskelijaidentiteetistään ja hän saattaa kokea opiskelun ja työelämänvälissä yksinäisyyden pelkoa. Työn haku ja huoli töiden saamisesta voi olla stressaavaa. Moni on epävarma omasta osaamisestaan ja työelämätaidoistaan. Jaksaminen vaativassa työelämässä voi jännittää. Nuorisobarometrin mukaan omien voimavarojen riittävyys työelämässä huolettaa 65 prosenttia vastavalmistuneista.
Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan mielenterveysongelmat ovat yleisin opintokykyä heikentävä terveysongelma. Psyykkisiä vaikeuksia kokee yli puolet korkeakouluopiskelijoista ja hoitoa edellyttäviä psyykkisiä vaikeuksia useampi kuin joka kolmas. Opiskelu-uupumusta edellisen kuukauden aikana oli kokenut 42 prosenttia. Haasteet ovat vahvasti sukupuolittuneet: naiset raportoivat psyykkisiä vaikeuksia selkeästi miehiä enemmän.
Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan mielenterveysongelmat ovat yleisin opintokykyä heikentävä terveysongelma.
Epävarmuus toimeentulosta on yksi eniten opiskelijoita kuormittavista tekijöistä. Enin osa opintojen ohella työssä käyvistä opiskelijoista käy töissä, jotta olisi varaa opiskella. Nuorten taloudellinen epävarmuus ei välttämättä helpotu työelämään siirryttäessä, sillä alussa määräaikaiset ja osa-aikaiset työsuhteet ovat melko tyypillisiä.
Tutkintojen tiukat tavoiteajat ja kaikkinensa yliviritetty koulutusjärjestelmämme ajaa nuoret ahtaalle. Ammattikorkeakouluopiskelijoista vain kaksi kolmesta valmistuu tavoiteajassa, yliopistoissa ei edes joka kolmas, ja odotukset nuoria kohtaan ovat kohtuuttomia. Kykyä tehdä koko elämää suuntaavia valintoja vaaditaan jo varhain. Valinnat saattavat tuntua kohtalokkailta ja väärin valitseminen pelottavalta. Lisäksi kilpailullisuus ja halu pärjätä ajavat suorittamaan aina vain kovemmin.
On syytä luoda katse yhteiskunnalliseen asenne- ja arvoilmapiiriin sekä sen vaikutuksiin. Suorituskeskeisyys ja tehokkuuden sekä menestymisen ihannointi ovat myrkkyä mielenterveydelle. Liiallinen suorittaminen läikkyy herkästi myös elämän muille alueille: harrastuksiin, vapaa-ajan viettoon ja ihmissuhteisiin. Vähitellen omanarvontunto ja kokemus riittävyydestä linkittyy niin vahvasti suorittamiseen, että siitä tulee vakiintunut tapa toimia, joka seuraa opinnoista työelämään.
On myös muistettava, että elämme mielen- ja aivoterveyden kannalta erittäin vaativassa toimintaympäristössä, jossa tieto- ja ärsyketulva sekä some kuormittavat, ilmastomuutos ja luontokato ahdistavat yhä useampaa. Lisäksi koronapandemia, turvallisuustilanteen heikentyminen ja inflaatio ovat olleet poikkeuksellisen kuormittavia.
Työelämän maratonin pohjakunnon varmistamiseksi tarvitaan:
- Koulutuspolitiikan hyvinvointivaikutusten kriittistä tarkastelua ja inhimillistämistä kokonaisuudessaan sekä tarkastelua todistusvalinnan ja ensikertalaiskiintiöiden vaikutuksista lukiolaisten jaksamiseen.
- Taloudellista vakautta turvaamalla riittävä ja säännöllinen toimeentulo.
- Yhteisöllisen, yhdenvertaisen ja myötätuntoisen kulttuurin vahvistamista opiskeluyhteisöissä.
- Resilienssin vahvistamista tuomalla mielenterveystaidot opetussuunnitelmiin.
- Ohjausta ja tukea opiskelun alkuun ja valmistumisvaiheeseen.
- Työelämätaitojen kehittämistä osana opetusta.
- Saavutettavaa matalan kynnyksen tukea varmistamalla riittävät opiskeluhuoltopalvelut.
- Mielenterveyspalveluiden kunnollista resursointia oikea-aikaisen ja tarkoituksenmukaisen avun varmistamiseksi.
- Muutosta suorituskeskeisen ja kilpailullisen ilmapiirin vähentämiseksi, opiskelurauhan turvaamiseksi ja opiskelijoiden tulevaisuususkon vahvistamiseksi.
Minna Savolainen
Kirjoittaja on Nyyti ry:n toiminnanjohtaja
Teksti on julkaistu STTK:n Ratkaisuja: Mielenterveys -julkaisussa. Julkaisu kokoaa yhteen työelämän mielenterveyskysymysten asiantuntijoiden näkemyksiä ratkaisuiksi käynnissä olevaan mielenterveyskriisiin.