Lainsäädäntö ei määrittele paikallisen sopimisen käsitettä. Yleensä sillä tarkoitetaan työehtosopimukseen perustuvaa toisin sopimisen mahdollisuutta. Työehtosopimuksen osapuolille – yleensä työnantajalle ja luottamusmiehelle – annetaan joiltain osin mahdollisuus poiketa yritys- tai yksikkökohtaisesti työehtosopimuksen määräyksistä. Laajassa merkityksessä paikallista sopimista voi olla periaatteessa kaikki työpaikalla tapahtuva sopiminen.
Yrityksessä voi aina noudattaa työehtosopimusta parempia työehtoja. Erityinen työntekijän suojan tarve liittyy paikallisiin sopimuksiin, joissa työehtosopimuksen taso joltain osin alitetaan.
Mistä paikallisesti sovitaan?
Useimmin paikallinen sopiminen koskee työaikaa. Työaikalaki antaa tähän mahdollisuuden, mutta varmistaa samalla keskeisimmän tavoitteensa, eli työntekijöiden työaikasuojelun.
Valtakunnallisten sopijapuolten välisillä työ- ja virkaehtosopimuksilla voidaan poiketa lain muutoin pakottavista säännöksistä ja ottaa käyttöön järjestelyitä, jotka ovat alalla tarkoituksenmukaisia. Valtakunnallisilla työehtosopimuksilla voidaan sopimisoikeutta delegoida myös paikallisille osapuolille ja siten mahdollistaa paikallinen sopiminen.
Antaessaan poikkeamismahdollisuuksia työaikalakiin lainsäätäjä on tunnistanut olennaiset asiat paikalliseen sopimiseen liittyen. Poikkeamat perustuvat pääosin työehtosopimuksista toisin sopimiseen järjestäytyneessä työmarkkinakentässä. Lain perustelujen mukaan sovittaessa säännöllisen työajan järjestelyistä on tarpeen turvata osapuolten sopimustasapaino siten, että työntekijäpuolella sopijapuolena on oltava valtakunnallinen liitto.
Miksi sovitaan työehtosopimusjärjestelmän piirissä?
Työehtosopimusten osapuolet – työnantaja- ja työntekijäliitot – tukevat paikallista sopimista monin tavoin ja ottavat vastuuta toimialan työehtojen kehittämisestä. Liitot seuraavat lainsäädännön kehittymistä ja oikeuskäytäntöä sekä kouluttavat paikallisia osapuolia säännöllisesti. Liitot varmistavat, että lainsäätäjän ja kansainvälisten sopimusten tarkoitus toteutuu paikallisessa sopimustoiminnassa ja valvovat sopimusten noudattamista.
Liitot ottavat myös vastuuta työehtosopimusten neuvottelemisesta. Näin yrityksissä voidaan keskittyä liiketoimintaan. Liitot tukevat paikallisten osapuolten riitojen ratkaisua ja voivat tarvittaessa viedä riidat erikoistuomioistuimen eli työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Järjestäytyneet työntekijät ja työnantajat ovat halunneet tehdä yhteistyötä ja hyötyä siitä. Yhteistyöhön liittyy valtaa ja vastuuta. Näin työmarkkinajärjestelmä tukee työmarkkinoiden vakautta ja toimivuutta. Järjestäytyneessä työmarkkinakentässä on sitouduttu yhteistyöhön, joka antaa laajoja mahdollisuuksia poiketa sopimuksista.
Työehtosopimusjärjestelmä luo vakautta
Työntekijöiden näkökulmasta työehtosopimusten ja työsopimuslain yleissitovuuden tarkoitus on turvata työsuhteen heikomman osapuolen eli työntekijän vähimmäistyöehdot.
Työnantajien näkökulmasta toimialakohtaisten työehtosopimusten määrittämä työvoimakustannusten vähimmäistaso luo vakautta yritysten väliseen kilpailuun. Työehtosopimuksilla voidaan välttää työehtojen kurjistamiseen perustuva epäterve kilpailu toimialoilla. Työehtosopimuksilla turvataan myös työrauhaa.
Työnantajapuolella paikallista sopimista pidetään hyvänä tapana saada joustoja työehtosopimuksessa sovittuun. Parhaimmillaan paikallinen sopiminen antaa hyviä mahdollisuuksia työehtojen kehittämiseen paikallisesti. Toimiakseen hyvin tämä edellyttää kuitenkin tasapainoista neuvotteluasetelmaa ja työehtosopimusjärjestelmän luomaa tukea.
Keskustelussa tuntuu unohtuvan, että tälläkin hetkellä työehtosopimusten puitteissa on mahdollista sopia paikallisesti työehdoista paljon laajemmin kuin sitä käytännössä tehdään.
Julkisuudessa keskustellaan usein paikallisen sopimisen laajentamisesta järjestäytymättömiin yrityksiin ottamatta kantaa vastuukysymyksiin. On epäselvää, mitä paikallisella sopimisella kulloinkin tarkoitetaan. Miten turvataan paikallisten osapuolten neuvottelutasapaino, osaaminen ja sopimusten lainmukaisuus? Miten riidat ratkaistaan?
Paikallinen sopiminen on parhaimmillaan hyödyllinen tapa kehittää työehtoja paikallisesti, mutta se ei ratkaise kaikkia työmarkkinoiden ongelmia. Paikalliselle sopimiselle ei ole esimerkiksi voitu osoittaa työllisyysvaikutuksia.
STTK suhtautuu myönteisesti työehtosopimusjärjestelmän puitteissa tapahtuvaan paikalliseen sopimiseen. Siten voidaan parhaiten turvata paikallinen sopimustasapaino, lainmukaiset sopimukset ja reilut pelisäännöt työehdoista sopimiseen.
Minna Ahtiainen
Kirjoittaja on STTK:n johtaja.