– Jos sosiaalinen vuoropuhelu toteutetaan oikein, siitä hyötyvät työntekijät ja työnantajat. Meillä on painolastina erilaiset perinteet. Vaikka tällaiset konferenssin kaltaiset tapaamiset ovat tärkeä liima, mikään ei korvaa kahdenvälisiä keskusteluja. Esimerkkejä toimivasta vuoropuhelusta on turha myöskään hakea sen paremmin Amerikasta kuin Aasiastakaan.
Näin totesi Business Europen pääsihteeri Markus Beyrer keskustellessaan ETUC:n kongressissa pääsihteeri Esther Lynchin kanssa EU-tason sosiaalidialogin uudistamisesta.
ETUC on pitänyt vahvasti esillä koko työuran läpäisevää koulutusta. Beyrer korosti, että jo nyt työnantajat vastaavat noin 90 prosentista kaikesta koulutuksesta.
– Vaikka kriisit koettelevat eurooppalaisia yrityksiä ja niillä on vaikeuksia pärjätä, on oivallettu, että jos osaamiseen ei investoida, yritysten tie on nopeasti kuljettu loppuun. On mielestäni yhdentekevää, perustuvatko koulutusinvestoinnit lakeihin, tesseihin tai mihin vain – pääasia on, että ne toteutetaan. Hyviä esimerkkejä löytyy monista maista kansallisten ratkaisujen pohjalta.
Beyrer painotti, että kun työnantajat satsaavat merkittävästi koulutukseen, on tärkeää varmistaa, että koulutus myös istuu yritysten tarpeisiin.
Vihreä siirtymä – toistaiseksi vain paperilla
Esther Lynch korosti kilpailukykyä tukevia asioita kuten hyvin toimivia lastenhoitopalveluita, terveydenhoitoa ja infrastruktuuria.
– Niitä tarvitaan, jotta työnteko ylipäätään on mahdollista.
Beyrer komppasi käsitystä laajasta kilpailukyvystä.
– Eurooppa on pärjännyt kriiseissä pitkälti sillä, että on edetty sosiaalisen vuoropuhelun pohjalta. Mutta mistään riippumatta on tärkeää toimia niin, että yritykset pysyvät Euroopassa. Olen ollut tässä tehtävässä pitkään, enkä koskaan aiemmin ole ollut tilanteessa, jossa yritykset näin vahvasti miettivät, pitäisikö jättää Eurooppa. Tämän emme saa antaa tapahtua, sillä silloin voimme heittää hyvästit laadukkaille työpaikoille ja tuottavuuden hedelmien oikeudenmukaiselle jakautumiselle.
Beyrer nosti esimerkiksi eurooppalaisten yritysten kohtaamista vaikeuksista energian.
– Vuosina 2019 – 2020 kaasun hinta nousi 150 prosenttia. Ennuste vuoteen 2025 mennessä on, että hinta Euroopassa nelinkertaistuu, kun Yhdysvalloissa se ”vain” kaksinkertaistuu.
Energia on Beyrerin mielestä myös esimerkki sääntöjen rasittamasta sektorista.
– Säädöstaakka Euroopassa on liian suuri. Keskustelua tästä kyllä käydään, mutta en usko ihmeratkaisuihin. Komission on ymmärrettävä, että monet yritykset kuristuvat byrokratiaan, kun ne sen sijaan voisivat keskittyä tuottavuuteen ja sitä kautta uusien työpaikkojen luomiseen. Tässä mielessä esimerkiksi vihreä siirtymä on toistaiseksi toteutunut vain paperilla, hän kritisoi.
Tarvitsemme oikeudenmukaista kasvua
Beyrer painotti, että työnantajien ja työntekijöiden Euroopalla on myös yhteisiä tavoitteita.
– Esimerkiksi työturvallisuussäädöksien osalta on tehty hyvää yhteistyötä.
Ester Lynch kantoi huolta toimeentulosta ja siitä, miten ihmiset voivat selvitä kustannuskriisistä. Beyrerin mielestä kansallisilla työmarkkinaosapuolilla on tässä suuri vastuu.
– Ongelma on, että osassa maita tes-kattavuus on hyvin matala – se heikentää dialogia työnantajien ja työntekijöiden välillä. Sekaantumatta palkkakeskusteluun olen sitä mieltä, että tarvitsemme ehdottomasti oikeudenmukaista kasvua.
Marja-Liisa Rajakangas