Ammattiliitto Pron selvitys: UPM jatkaa ala-arvoista henkilöstöpolitiikkaansa

Pro teki keväällä työehtoihin ja palkkaukseen liittyvän kyselyn UPM:llä työskenteleville jäsenilleen. Kyselyyn vastasi joka neljäs UPM:llä työskentelevä Pron jäsen. Tulokset ovat mykistäviä: neljäsosa toimihenkilöistä on jätetty ilman palkankorotusta ja työpaikoilla voidaan huonosti.

Ammattiliitto Pron UPM:llä työskenteleville jäsenilleen tekemä selvitys osoittaa, että UPM kohtelee toimihenkilöitä epätasa-arvoisesti. Vastaajista vain 76 prosenttia kertoi saaneensa palkankotuksia työehtosopimuksen päättymisen jälkeen.

Vuoden 2022 ja 2023 aikana 24 prosenttia vastaajista ei ollut saanut yhtään palkankorotusta. Muutos on merkittävä, sillä työehtosopimuksen voimassa ollessa yleiskorotuksen saivat kaikki. Vastaajista 42 prosenttia oli sitä mieltä, että työilmapiiri on muuttunut huonompaan suuntaan ja jopa 65 prosenttia kertoi harkitsevansa edelleen työpaikan vaihtoa.

Pron puheenjohtajan Jorma Malisen mukaan UPM on tahrannut pysyvästi maineensa työnantajana kieltäytymällä sopimasta toimihenkilöiden työehdoista.

–  Näyttää siltä, että sanelemalla yksipuolisesti toimihenkilöiden työehdot UPM on tietoisesti halunnut palata synkkään patruuna-aikaan. Jo nyt on nähtävissä, että se johtaa työpahoinvointiin ja toimihenkilöiden joukkopakoon yrityksestä, Malinen toteaa.

Vain työehtosopimus takaa säälliset palkankorotukset

Palkankorotuksia saaneista 66 prosenttia kertoi korotuksen olleen pienempi kuin paperiteollisuuden yleisen linjan mukainen 3,8 prosenttia. Yhtä suurena korotusta piti 12 prosenttia ja suurempana 22 prosenttia vastaajista. Henkilökohtaisia palkkakeskusteluja esihenkilön kanssa oli käynyt 61 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Kyselyn vastausten mukaan kokonaisansiot olivat vuonna 2023 nousseet 46 prosentilla, pysyneet ennallaan 41 prosentilla ja laskeneet 13 prosentilla vastaajista.

Pron kyselyyn vastanneista 94 prosenttia olikin sitä mieltä, että toimihenkilöillä pitäisi olla oma työehtosopimus ja 93 prosentin mukaan toimihenkilöillä pitäisi olla oikeus valita oma luottamusmies.

– UPM:n tapaus osoittaa mikä merkitys työehtosopimuksilla on työntekijöiden tasapuolisen kohtelun takaajana. Vain työehtosopimukset turvaavat palkkakehityksen. Kun Säätytalolla kaavaillaan muutoksia sopimista ohjaavaan työlainsäädäntöön, tulisi tämäkin fakta ottaa huomioon, Pron puheenjohtaja Jorma Malinen toteaa.

– Onneksi alalla on huomattavan paljon myös vastuullisia yrityksiä, jotka ovat ymmärtäneet toimia toisin ja ovat siten etusijalla kilpailtaessa osaavasta työvoimasta.

Kyselyn vastaajista 76 prosenttia työskentelee paperiteollisuudessa ja 24 prosenttia mekaanisessa metsäteollisuudessa. Vastaajista 42 prosenttia on toimihenkilöitä ja 58 prosenttia ylempiä toimihenkilöitä.

Lisätiedot: Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen p. 050 576 0389

Pro – yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista
Ammattiliitto Pron jäseniä ovat koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esihenkilöt alaan katsomatta.Olemme suomalaisen työelämän ja työmarkkinoiden vahva, osaava ja vastuullinen vaikuttaja.Perustehtävämme on parantaa jäsentemme ja alalle kouluttautuvien toimeentuloa eri elämäntilanteissa, hyvinvointia työssä ja vapaalla sekä kehittymis- ja työllistymismahdollisuuksia. Tarjoamme monipuoliset, hyödylliset ja rahanarvoiset jäsenedut ja -palvelut.Meihin kuuluu 120 000 jäsentä ja neuvottelemme 75 virka- ja työehtosopimusta. Olemme STTK:n jäsen. 

Ajankohtaista

20.12.2024

Ammattiliitto Jyty on tyytyväinen kunta-alan palkkausjärjestelmän uudistukseen

Lue
19.12.2024

Vaikeiden aikojen vastapainoksi tarvitsemme uskoa, toivoa ja rohkeutta

Lue
19.12.2024

Tehy hyväksyi neuvottelutuloksen yksityisen ensihoitopalvelualan työriidassa: Palkkoja korotetaan, useita parannuksia työehtoihin 

Lue
19.12.2024

Toimisto suljettu 23.12.2024 – 6.1.2025

Lue
18.12.2024

Patrick Tiainen on STTK:n Tulevaisuuden tekijä 2024 

Lue
18.12.2024

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola edustajistossa: Nyt on palkankorotusten vuoro

Lue
18.12.2024

Puheenjohtaja Palolan puhe STTK:n edustajiston kokouksessa

Lue
18.12.2024

Edustajiston puheenjohtajan Kristiina Lindroosin puhe

Lue