Pohjoismaiden neuvoston teettämässä kyselyssä suomalaiset eivät pidä ilmastonmuutosta yhtä vakavana uhkana, pitävät ilmastotoimien kustannuksia liian kalliina eivätkä ole yhtä valmiita panostamaan siihen julkisia varoja kuin muut Pohjoismaat. Suomalaiset ovat myös keskimääräistä enemmän huolissaan siitä, miten ilmastotoimet vaikuttavat työllisyyteen.
Suomalaisista 55 prosenttia yhtyi näkemykseen, että ilmastonmuutos on vakava tai hyvin vakava ongelma. Osuus on selvästi pienempi kuin Tanskassa (80 %), Ruotsissa (75 %), Islannissa (72 %) tai Norjassa (71 %).
Kysyttäessä tulisiko ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin käyttää lisää julkisia varoja, vaikka tämä tarkoittaisi veronkorotuksia, Ruotsissa tähän olisi valmiita 55 prosenttia vastaajista, Tanskassa 52, Norjassa 48, Islannissa 46 ja Suomessa vain 37 prosenttia.
─ Mailla on erilaiset mahdollisuudet julkisten varojen käyttöön ja toimien tehokkuutta voi kyseenalaistaa. Mutta vastauksissa näkyy suomalaisten epäily ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin kokonaisuudessaan. Ero muihin Pohjoismaihin on selvä, SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija Pia Björkbacka toteaa.
Tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista ihmisten arkeen on lisättävä. Samalla huolet on otettava vakavasti. Jotta tässä onnistutaan, siirtymän on oltava oikeudenmukainen. Kansallisissa ja toimialakohtaisissa ilmastosuunnitelmissa on tehtävä työllisyys- ja osaamistarvekartoitukset, jotta työntekijät voivat ennakoida muutoksia. Työntekijät on otettava mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan ilmastotoimia työpaikoilla.
─ Panostukset työntekijöiden osaamiseen on paras tapa varmistaa heidän mahdollisuutensa olla muutoksessa mukana ja tapa lisätä osaamisen tarjontaa, mikä on merkittävää, kun vihreän siirtymän investoinneista kilpaillaan, STTK:n ilmasto- ja energiapoliittinen asiantuntija Jaakko Haikonen korostaa.
Enemmistö suomalaisista ei usko vihreän siirtymän taloudellisiin hyötyihin
Myös kysyttäessä ovatko ilmastonmuutoksen vastaiset toimet taloudellisesti hyödyllisiä suomalaisten näkemykset eroavat muista pohjoismaista. Suomalaisista 46 prosenttia näki ilmastonmuutoksen vastaisten toimien tuovan mukanaan taloudellisia hyötyjä maan kansantaloudelle. Vastaavat luvut olivat Islannissa 61, Tanskassa 58 ja Ruotsissa 56. Suuressa öljyntuottajamaassa Norjassa luku oli 42.
Kysely on tehty viime syksynä, kun energian hinta oli kallista ja sen riittävyydestä käytiin laajaa keskustelua. Sillä on varmasti ollut vaikutus mielipiteisiin. Vihreän siirtymän investoinneista ja positiivisista työllisyysvaikutuksista on puhuttu laajemmin vasta kyselyn jälkeen, eli kyselyn tulokset voisivat olla erilaiset, jos se tehtäisiin nyt.
─ Yhtä kaikki suomalaiset eivät pidä ilmastonmuutoksen uhkaa yhtä vakavana ja vihreän siirtymän mahdollisuuksia yhtä suurina kuin muut Pohjoismaat. Olemmeko Suomessa aidosti jäljessä investoinneista vai eikö positiivista mahdollisuuksista osata kertoa työpaikoilla ja julkisuudessa, Björkbacka ja Haikonen pohtivat.
Kysyttäessä ilmastonmuutoksen vastaisten toimien mahdollisuutta lisätä työpaikkoja vastaukset maiden välillä olivat tasaisemmat. Tässäkin Suomessa esiintyi eninten epäilyjä. Suomalaisista vain 27 prosenttia vastaajista uskoi uusien työpaikkojen syntyyn vihreässä siirtymässä. Ruotsissa ja Norjassa luku oli 30, Islannissa 35 ja Tanskassa 37.
Lisätiedot:
Jaakko Haikonen, STTK:n ilmasto- ja energiapoliittinen asiantuntija, puhelin 0400 273 385
Taina Vallander | 16.5.2023