Hallitusohjelma estää käytännössä palkkatasa-arvon toteuttamisen, vaikka hallitus ilmoittaa edistävänsä samapalkkaisuuden periaatetta. Lainsäädännöllä aiotaan estää, että naisvaltaiset alat voisivat jatkossa työtaistelukeinoin tavoitella miesvaltaisia aloja suurempia palkankorotuksia.
Lakia työriitojen sovittelusta ollaan muuttamassa siten, että valtakunnansovittelijan tai sovittelulautakunnan sovintoehdotuksilla ei voi ylittää niin sanottua yleistä linjaa. Hallitus aikoo myös valmistella lainsäädännön, jolla turvataan suojelutyön järjestäminen ristiriitatilanteissa, mikä tulee rajoittamaan suoraan sote-alan työtaisteluoikeutta.
– Suunnitteilla on rakenteellisesti syrjivä lainsäädäntö, jolla naisvaltaiset alat tuomitaan jatkossa palkkakuoppaan. Tämä on synkkä paluu menneisyyteen, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Hallitusohjelmaan on lisäksi kirjattu useita hyvin ongelmallisia muutoksia työlainsäädäntöön. Jatkossa enintään vuoden määräaikainen työsopimus ei vaatisi erityistä perustetta.
Perusteettomien määräaikaisuuksien lisääminen esitetyllä tavalla on Tehyn mukaan isku nimenomaan naisvaltaiselle sote-alalle. Sote-alalla käytetään jo nyt paljon perusteettomia määräaikaisia työsopimuksia ja työsuhde katkeaa helposti työntekijän raskauteen. Mikäli työsopimuslaissa tarjotaan työnantajalle mahdollisuus tehdä määräaikainen sopimus ilman perustetta, raskaussyrjintä tulee lisääntymään entisestään.
– Lakimuutos on erittäin iso ongelma sekä tasa-arvon että sote-alan pito- ja vetovoiman kannalta. Raskaussyrjintätapauksia on nytkin liikaa ja tilanne uhkaa pahentua aikana, jolloin syntyvyys on ennätyksellisen alhainen. Tässä hoitajapulassa on myös suoraan sanoen todella tyhmää heikentää työehtoja siten, että vaikutukset kohdistuvat erityisen ikävästi sote-alaan, kritisoi Rytkönen.
Lisäksi hallitusohjelmassa todetaan, että jatkossa työntekijän irtisanomiseen riittää asiallinen syy. Muutos romuttaa Tehyn mukaan merkittävästi työntekijän irtisanomissuojaa ja samalla tekee merkityksettömäksi vuosikymmenten oikeuskäytännön.
Myös hyvinvointialueiden rahoitusta aletaan murentaa, kun rahoitusta olisi pitänyt vahvistaa. Hyvinvointialueet ovat aloittaneet vajaa puoli vuotta sitten ja niiden rahoitus on pahasti alijäämäinen.
Hallitusohjelman miljarditason kustannusten hillintä vain vaikeuttaa kriisiytynyttä, vakavasta henkilöstöpulasta ja pandemian jälkeisestä hoitovelasta kärsivää sote-alaa. Rahoitusvajeen taustalla on lisäksi Suomen sote-sektorin pitkään jatkunut aliresurssointi myös kansainvälisesti vertaillen.
– Vuosikausia kestäneen sote-uudistuksen jälkeen vihdoin aloittaneita hyvinvointialueita ei pidä kampittaa lähtötelineisiin. Seuraukset voivat olla arvaamattomat, jos kustannusten karsimiseksi esimerkiksi sote-henkilöstöä joudutaan lomauttamaan tai irtisanomaan, toteaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Hallitusohjelmaan kirjattu ympärivuorokautisen palveluasumisen hoitajamitoituksen lykkääminen useita vuosia eteenpäin on myös iso pettymys.
– Hoitajat voivat kokea tämän niin, että viimeinenkin toivo tilanteen paranemisesta viedään ja pahimmassa tapauksessa he jättävät alan kokonaan. Muistutan, että mitoitus säädettiin vanhuspalveluiden vakavien laiminlyöntien ja ongelmien takia. Viranomainen jopa sulki hoivakoteja potilasturvallisuuden vaarantumisen vuoksi, Rytkönen korostaa.
Tehy varoittaa myös ajatuksista suuntautua enenevässä määrin kohti yksityistä palvelutuotantoa, mikä voi johtaa julkisen terveydenhuollon yhä pahempaan kriisiytymiseen. Muualla Euroopassa on pandemian jälkeen nähty tarve vahvistaa nimenomaan julkista sektoria, jotta voidaan varautua tuleviin terveyskriiseihin ja pandemioihin. Kyse on palveluista, joiden on toimittava myös poikkeusoloissa.
– Sote-kriisin kestävä ratkaisu vaatii riittäviä toimintaedellytyksiä hyvinvointialueille ja pitkäjänteistä sosiaali- ja terveyspolitiikkaa yli hallituskausien, jotta myös hankalin ongelma eli sote-alan osaajapula alkaa helpottaa, Rytkönen sanoo.
Hallitusohjelman mukaan ensihoitoalalla väkivaltaa työssään kohtaava ollaan rinnastamassa virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen. Tämä on myönteinen kirjaus, mutta ei sellaisenaan riittävä. Sote-alalla muuallakin työntekijät joutuvat työssään laajalti potilaiden pahoinpitelyn kohteeksi. On varmistettava, että rinnastus virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen ulotetaan koko sote-alalle, mikä on ollut myös Tehyn tavoite.
Hyvinvointialueita tuetaan hallitusohjelman mukaan kansainvälisten osaajien rekrytoinnissa ja kielitaidon varmistamisessa. Samalla nopeutetaan ja sujuvoitetaan EU/ETA-maiden ulkopuolella koulutettujen ammattihenkilöiden ammattioikeuden saamista.
– Pysyvä tutkintojen tunnustamisen polku EU/ETA-maiden ulkopuolelta tuleville koulutetuille sote-alan ammattihenkilöille on ollut Tehyn pitkäaikainen tavoite. On hyvä, että asia löytyy nyt hallitusohjelmasta. Meiltä on puuttunut yhtenäinen käytäntö, jonka avulla hoitajien tutkinnot täydennetään ja tarkistetaan vastaamaan Suomessa käytössä olevia vaatimuksia, Rytkönen toteaa.
Rytkösen mukaan on tärkeää, että myös muut suomalaisen yhteiskunnan toimenpiteet mm. kotouttamisessa, työelämässä ja arjessa tukevat muualta tulevien sote-alan ammattilaisten asettumista pysyvästi Suomeen.
Lisätietoja Tehyn näkemyksistä hallitusohjelmaan:
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen
Yhteydenotot Tehyn viestintäjohtaja Katri Lindqvistin, p. 040 588 3431 tai
Tehyn tiedottaja Jaana Reijonahon, p. 040 356 8409 kautta.
Tehyn toiminnanjohtaja Else-Mai Kirvesniemi (työlainsäädäntöä koskevat asiat), p. 050 346 0847
Tehyn toimialajohtaja Kirsi Sillanpää (sote-sektoria koskevat asiat), p. 040 820 7848
| 13.6.2023