Aikuiskoulutuksen kehittämisellä on Suomessa pitkä historia. Tavoitteena on ollut vahvistaa kansalaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia oppimiseen ja sivistykseen. Kouluttautumista työuran aikana on tuettu, ja vapaa sivistystyö ja avoin korkeakouluopetus ovat tarjonneet monille matalan kynnyksen polkuja oppimiseen. Työnsä aloittava Orpon hallitus on kääntämässä uuden sivun aikuiskoulutuksen historiassa. Siitä ollaan tekemässä luksusta, joka ei ole kaikkien saavutettavissa.
Edellisellä vaalikaudella käynnistetty parlamentaarinen työ jatkuvan oppimisen vahvistamiseksi ei näytä saavan jatkoa. Hallitusohjelmassa linjataan aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta niin, että se toteutuisi 1.8.2024. Aikuiskoulutustuki on mahdollistanut vuosittain noin 30 000 työikäiselle ammatinvaihdon, oman osaamisen täydentämisen ja koulutustason noston. Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen heikentää erityisesti julkisen sektorin naisvaltaisilla aloilla työskentelevien mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, sillä he ovat hyödyntäneet tukea muita enemmän. Tulevaisuudessa esimerkiksi lähihoitajan on aiempaa vaikeampi nostaa koulutustasoaan ja kouluttautua sairaanhoitajaksi.
Opintovapaalle voi edelleen jäädä ja opintojen ajalta voi olla oikeus hakea opintotukea. Opintotuen määrä on 1.8.2023 alkaen 279,38 euroa kuussa. Lisäksi voi hakea opintolainaa. Opintotukea ei ole suunniteltu turvaamaan perheellisten ja asuntovelallisten aikuisten toimeentuloa.
Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen vähentääkin nimenomaan pieni- ja keskituloisissa ammateissa työskentelevien mahdollisuuksia oman osaamisen kehittämiseen tai uuden ammatin oppimiseen.
Aikuiskoulutustuen saajat ovat pieni- ja keskituloisia palkansaajia. Lähes puolella tuensaajista kuukausiansiot ennen tukea olivat 2 000 – 3 000 euroa. Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen vähentääkin nimenomaan pieni- ja keskituloisissa ammateissa työskentelevien mahdollisuuksia oman osaamisen kehittämiseen tai uuden ammatin oppimiseen.
Hallituksen tavoitteena on julkisen talouden menojen supistaminen. Tätä tavoitetta aikuiskoulutustuen lakkauttaminen toki lyhyellä aikavälillä edistää. Pitemmän aikavälin vaikutuksia ei ole tarkasteltu, vaikka kannattaisi. Työelämä muuttuu osaamisintensiivisemmäksi, ja osaaminen on keskeinen työn tuottavuuteen vaikuttava tekijä. Työllisyysrahaston tuore selvitys osoittaa, että oman osaamisen kehittäminen on monille työikäisille tärkeä keino hallita myös työssä koettua kuormitusta ja edistää työkykyä.
Hallitus kääntää aikuiskoulutuksen suunnan kohti maksullista koulutusta. Jatkossa yksilöt kantavat suuremman vastuun osaamisensa kehittämisestä. Hallitusohjelman mukaan opiskelumaksuja avoimessa korkeakouluopetuksessa ja vapaan sivistystyön koulutuksessa nostetaan ja valtionrahoitusta vastaavasti leikataan. Oppilaitosten rahoitus ei siis kasva, mutta yksilöt tulevat mukaan koulutuksen rahoittajiksi.
Vaihtoehtoja oli tarjolla
Vaihtoehtoja olisi ollut. STTK on esittänyt yksilöllisiä oppimistilejä koskevan kokeilun käynnistämistä. Sen tavoitteena olisi vahvistaa kaikkien työntekijöiden osaamista tukemaan oikeudenmukaista siirtymää. Tilien rahoitusvastuun jakautumisesta sovittaisiin oikeudenmukaisesti työnantajien, työntekijöiden ja valtion välillä. Valtio vastaisi täysimääräisesti haavoittuviin kohderyhmiin kuuluvien oppimistilien rahoituksesta tavoitteena lisätä näiden ryhmien osallistumista jatkuvaan oppimiseen.
On lopulta arvovalinta, keiden koulutusmahdollisuuksia yhteiskunnassa edistetään ja tuetaan.
On hyvä muistaa, että aikuiskoulutukseen kohdistuvilla leikkauksillakin on vaikutuksia. Rahoitusleikkausten myötä aikuiskoulutukseen osallistuminen suurella todennäköisyydellä vähenee ja koulutuksen kasautuminen hyvätuloisille vahvistuu. Uutta osaamista muuttuvan työelämän tarpeisiin jää syntymättä. Laskisiko joku aikuiskoulutukseen kohdistuvien leikkausten vaikutuksia työllisyydelle, työn tuottavuudelle ja inhimilliselle hyvinvoinnille?
Riina Nousiainen
Kirjoittaja on STTK:n koulutuspolitiikan asiantuntija.
Riina Nousiainen | 9.5.2023