Hyvinvointialueilla on kesällä ennätysmäisen vakava pula hoitajista. Hyvinvointialueet ovat alkaneet tarjota erilaisia kannustimia, jotta henkilöstö tekisi enemmän lisä- ja ylitöitä. Yksityisellä sektorilla ja varhaiskasvatuksessa tähän ei ole ryhdytty. Tehyn mielestä hoitajapulaa torjuttaisiin parhaiten parantamalla palkkausta ja työoloja.
Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehy selvitti luottamusmiehiltään, miten kesäaika vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalveluihin hyvinvointialueilla, yksityisen sektorin tuottamissa sote-palveluissa ja varhaiskasvatukseen kunnissa.
(Huom! Tiedotteen lopussa PP-esitys keskeisistä tuloksista ja paikallisten luottamusmiesten yhteystietoja haastatteluita varten.)
Hyvinvointialueilla hoitajapula on erittäin vakava
Pula koulutetuista sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista on huutava etenkin hyvinvointialueilla. Näin ilmoitti 85 % selvitykseen vastanneista hyvinvointialueiden luottamusmiehistä.
Kolmeneljäsosaa vastanneista luottamusmiehistä arvioi, että tämä kesä tulee olemaan edellistä kesää kuormittavampi. Niin vakituista työvoimaa kuin sijaisiakaan ei yksinkertaisesti ole tarjolla tarpeeksi ja tilanne johtaa toistuvaan joustamiseen ja henkilökunnan uupumiseen.
Vastauksista käy ilmi, että kaksi kolmasosaa työnantajista on alkanut tarjota paikallisia kannustimia, joilla yritetään saada henkilöstöä lisä- tai ylitöihin. Kannustimia ovat esimerkiksi korotettu hälytysrahakorvaus, rekrytointilisä tai rekrytointikorvaus. Muita korvauksia ovat vuoronvaihtokorvaus, joustokorvaus siirryttäessä yksiköstä toiseen ja vuosiloman siirtokorvaus.
Selvityksen mukaan myös halukkuus tehdä lisätöitä tai vaihtaa vuoroja on jonkin verran vähentynyt.
– Mielestäni on aivan tervettä, että sanotaan jämäkkä EI alituiselle joustamiselle. Kestävä ratkaisu hoitajapulaan on palkkauksen ja työolojen parantaminen. Ihmettelenkin, että uutisten mukaan lääkäreitä ollaan valmiita houkuttelemaan suurillakin summilla vakituisiin tehtäviin, mutta hoitajia ei niinkään, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Hyvinvointialueilla toiminnan supistukset kohdistuvat erikoissairaanhoidossa erityisesti poliklinikkatoimintaan, kirurgiaan, psykiatriaan, gynekologiaan ja neurologiaan. Perusterveydenhuollossa supistukset kohdistuvat useimmiten vastaanottotoimintaan, neuvolatoimintaan ja sote-keskusten vuodeosastoihin sekä hammashoitoon.
Yksityisellä sektorilla etenkään vanhuspalveluihin ei saada työvoimaa
Yksityisellä sektorilla yleisimmät syyt kesäajan toimintojen supistamiseen ovat vuosilomat (59 % kyselyyn vastanneista) ja pula koulutetusta hoitohenkilökunnasta (55 %). Yksityisellä sektorilla tuotetaan mm. ikäihmisten ympärivuorokautista palveluasumista, kehitysvammaisten palveluita, päihdehuoltoa ja mielenterveyspalveluita.
Kyselyyn vastanneet yksityissektorin luottamusmiehet arvioivat, että tämä kesä kuormittaa henkilöstöä yhtä paljon kuin viime vuonna. Kuormitusta aiheuttaa erityisesti toistuva joustaminen omissa työvuoroissa ja liian vähäinen henkilöstömäärä.
Luottamusmiesten mukaan vajaa puolet yksityissektorin työnantajista (41 % vastanneista) on tehostanut työvoiman rekrytointia kevään aikana ja tämä helpottaa paikoin sijaisten saamista. Yleisin syy miksi työvoimaa ei saada yksityiselle sektorille on riittämätön palkkaus (71 % vastanneista).
– Etenkin vanhuspalveluita kurittaa henkilöstöpula. Toisin kuin hyvinvointialueilla eivät yksityisen sektorin työnantajat pääsääntöisesti tarjoa erityisiä kannustimia, jotta henkilöstö tekisi enemmän lisä- ja ylitöitä, sanoo selvityksen tehnyt Tehyn työelämäasiantuntija Tiina Vartiainen.
Pula varhaiskasvatuksen lastenhoitajista ja opettajista on syventynyt kunnissa
Varhaiskasvatuksen luottamusmiehet arvioivat, että tämä kesä kuormittaa työntekijöitä yhtä paljon kuin edellinen kesä. Kuormittavia tekijöitä ovat toistuva joustaminen työvuoroissa ja liian vähäinen henkilöstömäärä, mutta eniten varhaiskasvatuksen lastenhoitajia ja opettajia kuormittaa työskentely oman yksikön ulkopuolella (63 % vastanneista).
Työskentely oman yksikön ulkopuolella johtuu siitä, että kesäaikana varhaiskasvatuksessa on vakiintunut tapa sulkea osa päiväkodeista vanhempien kesälomien vuoksi. Tämän vuoksi vakituinen henkilöstö kiertää usein saman työnantajan eri toimipisteissä, jotta toiminta saadaan varmistettua.
– Samoin kuin hyvinvointialueilla niin kunnissakin on varhaiskasvatuksen henkilöstön halu vaihtaa vuoroja tai tehdä lisävuoroja hieman vähentynyt. Työnantajat eivät ole alkaneet käyttämään kannustimia, jotta varhaiskasvatuksen henkilöstö tekisi enemmän lisätöitä, Tiina Vartiainen sanoo.
Sijaisia saadaan vajaaseen puoleen kyselyyn osallistuneiden luottamusmiesten työpaikoista (43 % vastanneista). Suurin syy rekrytointiongelmiin on pula koulutetuista sijaisista (71 % vastanneista). Pula varhaiskasvatuksen lastenhoitajista ja opettajista on entistä vaikeampi.
Palkkauksen ja työolojen parantaminen auttavat hätäratkaisuja paremmin
Millariikka Rytkönen ihmettelee, että miksi rahaa käytetään erilaisiin väliaikaisiin hätäratkaisuihin. Niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla tulisi panostaa palkkaukseen ja työoloihin pysyvämmin ja kestävämmin.
– Hoitajapula on niin paha, että henkilöstöä yritetään nyt saada kaikin keinoin käyttämällä erilaisia paikallisia rahallisia kannustimia ja maksamalla keikkafirmoille. Ymmärrän tavallaan tämän ja on tietysti hyvä, että henkilöstö saa joustamisesta asianmukaisen korvauksen. Mutta hoitajapulan kestävä ratkaiseminen edellyttää yksinkertaisesti pitkäjänteistä palkkauksen ja työolojen parantamista. Vain niin voidaan turvata myös hoidon laatu ja potilasturvallisuus. Väliaikaisratkaisut eivät ole myöskään kovin vaikuttavaa tai tehokasta verovarojen käyttöä.
Tehyn selvitykseen vastasi yhteensä 224 tehyläistä luottamusmiestä. Heistä 82 edusti julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa, 104 yksityistä sosiaali- ja terveyspalvelualaa ja 38 varhaiskasvatusta. Tehy on kerännyt tietoja terveyden- ja sosiaalihuollon sekä varhaiskasvatuksen henkilöstöjärjestelyistä vuodesta 1991 lähtien. Kesäajalla kyselyssä tarkoitettiin ajanjaksoa 1.5.-31.8.2023.
Lisätietoja:
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, yhteys erityisavustajan kautta p. 0400 540 005
Selvityksestä Tehyn työelämäasiantuntija Tiina Vartiainen, puh 044 3220992, tiina.vartiainen@tehy.fi
Yhteyshenkilö Tehyn viestinnästä: tiedottaja Jaana Reijonaho, puh 040 356 8409, jaana.reijonaho@tehy.fi
Yhteystiedot medialle https://www.tehy.fi/fi/ota-yhteytta/medialle
Seuraa Tehyä: Facebook | Twitter | Instagram | Youtube | Linkedin
Jäsenpalvelu verkossa: www.tehy.fi/verkkoasiointi
Tehy on sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutettujen ammattijärjestö – yli 160 000 jäsenen yhteisö ja edunvalvoja. Tunnemme alamme, ajamme rohkeasti etuamme ja olemme lähellä. Olemme muutosvoima ja paremman työelämän edistäjä. https://www.tehy.fi/fi
| 19.6.2023