STTK haluaa keskustelevana keskusjärjestönä osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, jota puoluekokouksissa käydään. Puolueet, kuten ammattiyhdistysliikekin, ovat keskeinen osa demokratiaa. Tarvitsemme avointa ja laajaa vuoropuhelua yhteiskuntamme suunnasta.
Kävimme läpi SDP:n puoluekokouksen kaikkiaan 169 aloitetta ja kommentoimme 46 aloitetta. Aloitteissa oli paljon mielenkiintoisia ja hyviä avauksia.
Toivotamme antoisia keskusteluja ja hyviä päätöksiä. Toivottavasti kommenttimme herättävät ajatuksia ja keskustelua myös puoluekokouksen jälkeen!
Aloite 2: Yksinyrittäjien aseman parantaminen
Aloitteessa esitetään, että yksinyrittäjien asemaa on Suomessa parannettava ja että SDP:n tulisi laatia toimenpidesuunnitelma yksinyrittäjien aseman turvaamiseksi suomalaisilla työmarkkinoilla.
STTK:n mielestä yksinyrittäjillä on oltava oikeus reiluun sosiaaliturvaan. Reilu sosiaaliturva kuuluu kaikille työnteon tavasta riippumatta. On varmistettava, että kukaan ei tipu turvaverkon ulkopuolelle, ja että yksinyrittäjillä on perusturvan ohella toimiva sosiaalivakuutusjärjestelmä.
Aloite 3: Kotitalousvähennys kotitalouskohtaiseksi
STTK selvitti yksinasuvien tilannetta Suomessa vuonna 2022 ja julkaisi tutkimuksen Taloutta ja työelämää – Yksinasumisen muutokset ja tulotaso. Tutkimuksen pohjalta STTK on esittänyt kotitalousvähennystä kotitalouskohtaiseksi ja kannattaa siten aloitetta.
Aloite 6: Velallisen aseman parantaminen
STTK kannattaa ulosoton suojaosuuden nostamista pysyvästi. Työllisyyden edistämiseksi on tarpeen lyhentää velkojen vanhenemisaikoja ja helpottaa velkajärjestelyyn pääsemistä.
Aloite 7: Työeläkkeen ja ansiotulon verotus samalle viivalle
STTK yhtyy puoluehallituksen lausuntoon siltä osin, että palkansaajan ja eläkkeensaajan tuloveroprosentit ovat jo tällä hetkellä hyvin lähellä toisiaan, eikä muutoksille ole tarvetta.
Aloitteet 11-13: Veroparatiisien käytön lopettaminen
Veroparatiisien käytön lopettaminen on STTK:n mielestä tärkeää julkisen sektorin rahoituspohjan kannalta sekä verojärjestelmän oikeutuksen ja reiluuden näkökulmasta. Veronkiertoa ja -suunnittelua on ehkäistävä kansallisilla ja kansainvälisillä toimenpiteillä. Esimerkiksi yritysten voitonsiirto matalammin verottaviin maihin on kestämätöntä. Etenkin korkojärjestelyihin ja pöytälaatikkoyhtiöjärjestelyihin on puututtava aktiivisemmin. Veronkiertoon ja -suunnitteluun voidaan Suomessa ja EU:ssa puuttua muun muassa lisäämällä avoimuutta ja automaattista tietojenvaihtoa.
Aloitteet 15-17: Varallisuusveron käyttöönotto
STTK:n verokantoja on kirjattu Kestävä verotus -julkaisuun. STTK on kannattanut varallisuusveron käyttöönottoa laajana. Varallisuuserot ovat kasvaneet viime vuosikymmeninä huomattavasti ja niiden tasoittamiseen on tarvetta.
Aloite 22: Ruuan hiilijalanjäljen verottaminen
STTK pitää kannatettavana, että ruoan hiilijalanjälki ilmoitettaisiin myytävissä ruokatuotteissa. Se mahdollistaisi verotuksen muuttamisen siten, että otetaan huomioon ruoan tuotannon, kuljetuksen jne. päästöjen verottaminen.
Aloite 24: Alipalkan kriminalisointi – ammattiliitolle kanneoikeus
Aloite 25: AY-liikkeelle joukkokanneoikeus
Aloite 26: Kanneoikeus työntekijöiden ammattiliitoille
Työn murros ja työn tekotapojen muuttuminen aiheuttavat työntekijöille epävarmuutta, jota on ennaltaehkäistävä ja torjuttava työlainsäädäntöä kehittämällä. Työsuhdeturvaa on kehitettävä työntekijän suojeluperiaatetta kunnioittaen.
Työntekijöiden hyväksikäyttö ja siihen liittyvä rikollisuus ovat lisääntyneet Suomessa. Hyväksikäytön uhreina ovat usein ulkomaalaistaustaiset tai muuten haavoittuvassa asemassa olevat. Tavoitteena on reilujen ja lainmukaisten työehtojen turvaaminen kaikille työntekijöille. Rikosoikeudellisia seuraamuksia on tehostettava työntekijöiden hyväksikäytön ehkäisemiseksi.
Työntekijöiden aseman parantamiseksi ja oikeusturvan tehostamiseksi tarvitaan tehokkaampia oikeussuojakeinoja. Ammattiliittojen kanneoikeus on yksi matalan kynnyksen oikeussuojakeino. Kanneoikeuteen liittyy oikeudellisia kysymyksiä, jotka on selvitettävä.
Aloite 27: Oikeus valita luottamusmies lakiin
Työmarkkinajärjestelmän hajautuessa on tärkeää vahvistaa luottamusmiehen asemaa lainsäädännöllä. STTK on esittänyt, että työsopimuslakiin kirjataan järjestäytyneiden työntekijöiden oikeus valita luottamusmies kaikilla työpaikoilla.
Aloite 28: Anonyymista rekrytoinnista ja työnteosta apu osaajapulaan
Anonyymi rekrytointi on hyvä pitää keinona yhdenvertaisemman työelämän saavuttamiseksi. STTK kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että anonyymi rekrytointi on toistaiseksi kohtalaisen vähän tutkittu yhdenvertaisuuden edistämiseen tähtäävä rekrytointitapa. STTK:n mielestä asiaa on selvitettävä, jotta tarkoituksen vastaisesti ei lisätä rakenteellista epätasa-arvoa. STTK kannattaa aloitteessa ehdotettua pilottihankekokeilua.
Aloite 30: Vuosiloma 60 päivää vuodessa
Lainsäädännössä määritellään vuosiloman ansainnan minimitaso. Vuosilomaetuuksien parantaminen sisältyi STTK:n eduskuntavaalitavoitteisiin. Lainsäädännön lisäksi työ- ja virkaehtosopimuksissa on perinteisesti sovittu lain tasoa paremmasta loman ansainnasta. Ammattiliitot pyrkivät neuvottelutoiminnassaan säännöllisesti parantamaan vuosilomaetuuksia, mutta parantaminen kerralla näin merkittävästi voi kuitenkin olla haasteellista.
Aloite 31: Vuosilomalain muutos loman ansaintaan
Voimassa olevan vuosilomalain mukaan alle vuoden jatkuneissa työsuhteissa vuosilomaa kertyy kaksi arkipäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Yli vuoden jatkuneissa työsuhteissa lomaa kertyy kaksi ja puoli arkipäivää.
Edellä mainittu vuosilomalain säännös on lyhyitä määräaikaisuuksia tekevien työntekijöiden kannalta ongelmallinen ja asettaa työntekijät epätasa-arvoiseen asemaan. Jos työntekijä on määräaikaisuuksien kierteessä, kahden ja puolen arkipäivän lomakertymä voi käytännössä olla mahdoton. Työntekijän työura voi olla pitkä, mutta lomakertymä ei koskaan nouse kahteen ja puoleen päivään kuukaudessa.
Aloite 32: Vuosilomarahaston perustaminen
Työ- ja elinkeinoministeriö teetti edellisellä hallituskaudella selvityksen vuosiloman pitämisen joustavoittamisesta. Sen perusteella vuosilomapankkiin liittyy lukuisia lisäselvitystarpeita. STTK suhtautuu myönteisesti ehdotuksiin, joiden tavoitteena on parantaa esimerkiksi määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevien vuosilomaetuuksia.
Aloite 34: Tasa-arvovaikutusten arviointi lakialoitteisiin
STTK kannattaa tavoitetta. Valitettavan usein lakialoitteiden tasa-arvovaikutukset on jätetty arvioimatta tai ne on arvioitu puutteellisesti. Pahimmillaan puutteellisuudet voivat aiheuttaa tai lisätä rakenteellista epätasa-arvoa yhteiskunnassa.
Aloite 35: Toimenpiteet työmarkkinoilla ilmenevän raskaussyrjinnän tunnistamiseksi ja poistamiseksi
STTK kannattaa aloitetta. STTK:n mielestä raskaus- ja perhevapaasyrjintää on ehkäistävä lainsäädännöllä.
Aloite 39: Yhteistoimintalain uudistaminen työnantajan ja työntekijöiden edustajan vuoropuhelulla
Nykyinen yhteistoimintalaki on ollut voimassa vuoden 2022 alusta. Yhteistoimintalakiin tehtiin kokonaisuudistus, jonka seurauksena lakiin lisättiin jatkuva vuoropuhelu. Sen tarkoitus on, että henkilöstön edustaja voi nostaa esiin henkilöstön kannalta oleellisia asioita ja toisaalta työnantaja saa arvokasta tietoa henkilöstön olosuhteista ja kehittämistarpeista. STTK:n mielestä uuden sääntelyn toimivuutta on seurattava ja kokemusten pohjalta sääntelyä tarvittaessa kehitettävä.
Aloite 40: Kansallinen etätyöstrategia
Covid-pandemian aikana etätyö lisääntyi merkittävästi ja vakiintui osaksi työelämää. Etätyöhön liittyy useita läsnätyöstä poikkeavia oikeudellisia ulottuvuuksia, kuten työturvallisuus, vakuuttaminen ja työaikakysymykset. Tämä on havaittu myös EU-tasolla, jossa tällä hetkellä neuvotellaan kaksikantaisesti etätyön puitesopimuksen uudistamisesta.
Etätyöhön liittyviä laajoja kysymyksiä on selvitettävä poikkihallinnollisesti. Etätyön on jatkossakin perustuttava vapaaehtoisuuteen ja joustavaan sopimiseen. Jäykkyys ja liiallinen byrokratia heikentävät etätyön käytön mahdollisuuksia.
Aloite 41: Tiukemmat lainsäädäntökeinot, määräaikaiset tavoitteet ja palkka-avoimuus käyttöön perusteettomien palkkaerojen, palkkasyrjinnän sekä koulutuksen ja ammattialojen sukupuolittumisen kitkemiseksi
Tasa-arvon edistäminen vaatii useita samanaikaisia keinoja eri osapuolilta. STTK:n kannattaa aloitteessa esitettyjä toimia tasa-arvon edistämiseksi työmarkkinoilla.
Aloite 48: Kaivosteollisuus on mahdollisuus Suomelle
Aloitteessa on aivan oikein korostettu mineraalien ja kaivostoiminnan merkitystä nopeasti voimistuvassa vihreässä siirtymässä ja esitetään Suomelle uutta kansallista mineraalistrategiaa.
STTK jakaa näkemyksen, että Suomella on mahdollisuus taloudelliseen menestykseen vihreässä siirtymässä yleensä ja myös siihen liittyvässä mineraalien kaivostoiminnassa. STTK:n mielestä on huomioitava myös ulkomaisten ja kotimaisten kaivosyhtiöiden asema, Suomen ja osaltaan EU:n omavaraisuuden varmistaminen mineraalien osalta, jalostusarvo ja sen tuomat mahdollisuudet sekä ympäristösuojelun vaatimukset. STTK yhtyy puoluehallituksen lausunnon huomioon, että vuoden 2010 kaivosstrategiaa on uudistettava huomioiden luonnonvarojen käytön taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys.
On tärkeää, että alan lainsäädäntö ja toimintanormit vastaavat kestävän kehityksen periaatteita ja velvoittavat yrityksiä yhteiskuntavastuuseen. Alan työtekijöiden koulutuksesta ja osaamisesta huolehtimalla varmistetaan, että kestävän kehityksen periaatteet toteutuvat käytännössä. Mineraalistrategiassa tulisi huomioida myös tilanteet, jossa mineraalien etsintä tai kaivostoiminta päättyy. Se vaatii ympäristön ennallistamisen lisäksi ratkaisuja myös työntekijöiden oikeudenmukaisen siirtymän osalta, esimerkiksi uudelleen työllistymisen tai uudelle alalle kouluttautumisen näkökulmasta.
Aloite 52: Tavoitteeksi energiaomavaraisuus
STTK pitää aloitteen sisältämiä asioita pääosiltaan hyvinä. Suomen energiaomavaraisuus on kannatettavaa ja sen rooli toisaalta Venäjän kehityksen sekä Kiinan ja länsimaiden kasvaneiden jännitteiden vuoksi tärkeä asia. Suomen energiatuotanto on viime vuosina lisääntyneen ydin- ja tuulivoiman ansiosta lähentynyt Suomen ilmastotavoitteita, vähentänyt energian hinnan nousupaineita ja lisännyt omavaraisuutta.
Myös jatkossa energiatuotannossa on paitsi parannettava omavaraisuutta, myös varmistettava teollisuuden toimintaympäristö ja edistettävä ilmastonmuutoksen vastaista työtä. Oikein tehtynä vihreä siirtymä tukee näitä kaikkia. Lähivuosina Suomeen tulee paljon uutta tuulivoimaa ja pienydinvoimaloiden rakentamismahdollisuutta selvitetään.
STTK korostaa vihreän siirtymän ja myös energiaomavaraisuuden osalta tarvetta panostaa palkansaajien osaamiseen. Osaaminen uhkaa jo nyt kehittyä vihreän siirtymän pullonkaulaksi ja tilanne vain kiristyy lähivuosina. On Suomen etu, että meillä on riittävästi osaavia työntekijöitä energiatuotannon rakentamiseen ja ylläpitämiseen jatkossakin.
Aloite 49: Sosiaalista asuntotuotantoa lisättävä
STTK yhtyy aloitteeseen, mutta suhtautuu varauksella 13 000 kohtuuhintaisen asunnon vuositavoitteeseen. ARA-asuntotuotanto oli vuonna 2021 hiukan alle 9 000 ja vuonna 2022 5 600. Tarvitaan laajempaa keskustelua siitä, mikä oikea kohtuuhintaisten asuntojen vuositasoite on sekä miksi ja millä keinoin tavoitteeseen päästäisiin. Samassa keskustelussa on otettava kantaa siihen, onko julkisella kohtuuhintaisella asuntotuotannolla rooli esimerkiksi segregaation hillitsemisessä ja asunnottomuuden poistamisesta.
STTK:n mielestä kohtuuhintaisen asuntotuotannon ja asuntokannan rooli alueiden elinvoiman ja työvoiman liikkuvuuden edistäjänä ja turvaajana on merkittävä. Nykyisessä hallitusohjelmassa ne on ajettu ahtaalle. Yhteiskunnan tukemaa ARA-asuntotuotantoa ei saa vähentää, varsinkaan nykyisessä suhdannetilanteessa.
Kohtuuhintaisen asuntotuotannon väheneminen nostanee uusien asuntojen kustannuksia, sen myötä vuokria ja hankaloittaa entisestään erityisesti suurimpien kasvukeskusten asuntopulaa. Tämä ei ole STTK:n tavoitteiden mukaista, eikä tue työvoiman liikkuvuutta tai kasvukeskusten työvoimapulan ratkaisua.
Hallitusohjelmassa MAL-sopimukset on rajattu kasvun edellytysten varmistamiseksi kaavoitukseen, tonttitarjontaan, asuntotuotantoon ja niitä tukeviin liikeinvestointeihin. Sopimusten asuntotuotantotavoitteisiin on kirjattava ARA-tuotannon osuus, koska suuri osa kohtuuhintaisen asumisen tarpeesta sijoittuu juuri kasvaville MAL-seuduille.
Aloite 59: Kokonaismaksukatto terveydenhuoltoon
Aloite 60: Sote-keskusten asiakasmaksut poistettava
Etenkin paljon sairastavien ja pienituloisten toimeentulon turvaamiseksi on tärkeää, että sote-maksut ovat kohtuullisia. Lääke-, matka- ja asiakasmaksujen kokonaiskustannukset eivät saa nousta kestämättömiksi ja vaarantaa toimeentuloa.
Asiakasmaksuja uudistamalla parannetaan yhdenvertaisuutta ja hoidon tasa-arvoa sekä poistetaan hoidon esteitä. Sote-uudistuksen edetessä ja hyvinvointialueiden rahoituksen riittävyyttä tarkasteltaessa on huolehdittava, että rahoitusvajeita ei lähdetä paikkaamaan nostamalla asiakasmaksuja kohtuuttomasti. On oletettavaa, että nykyisessä rahoitustilanteessa asiakasmaksuista luopuminen on monelle hyvinvointialueelle mahdotonta.
Aloite 63: Omaishoidon lainsäädäntöä on uudistettava
Aloite 64: Aloite työssäkäyvien omaishoitajien aseman edistämiseksi
Omaishoito on tärkeä hoivan lisäresurssi, jonka edellytyksiä on kehitettävä siksikin, että väestön ikääntyessä omaishoidon tarve vain kasvaa. Omaishoitajien toimeentulo ja jaksaminen ovat olleet kysymyksiä, joihin on kaivattu vastuksia pitkään. Olennaista on kehittää omaishoidon ja ansiotyön yhdistämisen edellytyksiä.
Ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamista on kehitettävä kolmikantaisesti. Keskeistä on, että työnantajat tunnistavat omaishoidon ja ansiotyön yhdistämisen haasteet. Omaishoitovapaan käytön on oltava mahdollisimman joustavaa. Vapaan ajalta maksettavaa ansionmenetyskorvausta on harkittava.
Aloite 65: Sosiaaliturvan tukijärjestelmän uudistaminen
Tukijärjestelmässämme on kannustinloukkuja, jotka estävät työn vastaanottamisen. Aloitteessa esitetään tukijärjestelmää uudistettavaksi siten, että yhden tai kahden päivän työkeikkojen vastaanottaminen olisi kannattavaa, sillä ne voivat jatkossa auttaa pidempien työrupeamien saamisessa. Työhön kannustavassa tukijärjestelmässä rajat olisivat opintotuen tapaan vuositasolla.
STTK:n mielestä työn tekemisen on oltava jokaiselle kannattavaa. Sosiaaliturvaa on uudistettava siten, että järjestelmä kannustaa työntekoon ja huomioi työn tekemisen uudet muodot. Kannustinloukkujen merkitystä ei pidä sosiaaliturvajärjestelmän uudistamisessa kuitenkaan ylikorostaa, koska selkeät kannustinloukut on jo suurelta osin suomalaisesta sosiaaliturvasta purettu. Siksi STTK pitää tärkeänä muun muassa sitä, että nykyisiä etuusjärjestelmän suojaosia ei poisteta eikä sovitellun päivärahan saamisen ehtoja kiristetä. Lisäksi lainsäädännöllä on tärkeä vahvistaa osa-aikatyötä tekevien oikeutta työajan lisäämiseen.
Tulojen reaaliaikainen tarkastelu ja yhteensovittaminen on useissa etuus- ja tukimuodoissa vuositason tarkastelua toimivampi malli. Näin siksi, että vuositason tarkastelu voi estää tai lykätä etuuden saamista ajankohtana, jolloin se olisi henkilölle tarpeen. Tietyissä etuuksissa kuten asumistuessa ja opintotuessa vuositason tarkastelu on perusteltua. Siten samaa yhteensovittamis- ja tarkastelumallia ei ole syytä toimeenpanna sellaisenaan kaikkiin etuuksiin, vaan on katsottava toimivin malli jokaisen etuuden kohdalla erikseen.
Aloite 68: Kela-korvattavasta kuntoutuspsykoterapiasta maksutonta
Hoitoon pääsyn nopeuttamiseksi mielenterveyspalveluiden saatavuutta on parannettava. Korvattavien mielenterveyspalveluiden palveluvalikoimaa on laajennettava vastaamaan monipuolisiin palvelutarpeisiin. Psykoterapeuttien koulutusmääriä on lisättävä ja lyhyiden terapiamuotojen koulutuskokonaisuuksia kehitettävä.
Nykymuotoisen kuntoutuspsykoterapian maksuttomuus ei yksin ole vaikuttava toimi, vaan mielenterveyspalveluihin tarvitaan laajempi kokonaisuudistus.
Aloitteet 70-71 Omalääkärijärjestelmän // Säännöllisten terveystarkastusten käyttöönotto
Perusterveydenhuollon vaikuttavuuden parantamiseksi hoidon jatkuvuuden turvaaminen on tärkeää. Sote-uudistuksessa on olennaista, että sote-keskuksissa otetaan käyttöön hoidon jatkuvuutta parantavia toimintamalleja. Nykylainsäädännön vaatimusten toteutumista on seurattava tarkemmin.
Sote-uudistuksen keskeinen tavoite on tukea kansalaisten terveyttä ja työ- ja toimintakykyä siten, että niihin liittyviä riskitekijöitä voitaisiin ennaltaehkäistä. Myös hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen ovat keskeisiä tavoitteita. Näiden tavoitteiden saavuttamiseen voidaan vaikuttaa vahvistamalla perusterveydenhuoltoa. Olennaista on panostaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saavutettavuuteen erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ja riskiryhmien osalta.
Aloite 80: Sukupuolittunut koulutuspolku muutetaan tasa-arvoisemmaksi
Ammatit ja toimialat ovat Suomessa vahvasti sukupuolittuneita. Nuorena tehdyillä koulutusvalinnoilla on suuri merkitys myöhempään työuraan. Siksi segregaation purkaminen on aloitettava jo varhaiskasvatuksessa ja koulussa.
Koulutuksessa on vahvistettava jokaisen oikeutta monipuoliseen ja laadukkaaseen työelämätietoon. Erityisesti lapsille ja nuorille on koulutusvalintojen tueksi tarjottava monipuolista tietoa eri työtehtävistä ja ammateista ja niihin johtavista koulutuspoluista. Työelämän segregaatiota purkamaan STTK on esittänyt laajan, hallinnon alojen rajat ylittävän toimenpidekokonaisuuden käynnistämistä.
Aloite 88: Tutkintotavoitteisen koulutuksen laadun varmistaminen
Koulutus luo yksilölle turvaa muuttuvassa yhteiskunnassa ja työelämässä, ja oikeus laadukkaaseen koulutukseen on tärkeä perusoikeus. Laadusta huolehtiminen tulee entistä tärkeämmäksi, kun koulutuksen resurssit niukkenevat. Tutkintojen ja opetussuunnitelmien perusteet, rahoitusmallit sekä muu sääntely ja ohjaus ovat keskeisiä keinoja varmistaa laatu. Laadun varmistaminen edellyttää myös jatkuvaa toiminnan parantamista oppilaitosten arjessa ja johtamisessa. Myös uusia näkökulmia laadun varmistamiseen tarvitaan.
STTK ei kuitenkaan yhdy aloitteentekijän ehdotukseen valtakunnallisista loppukokeista. Oleellisempaa on kehittää koulutuksen järjestäjien ohjausta ja tukea järjestäjien oman laatutyön kehittymistä.
Aloite 89: Panostuksia ammatilliseen koulutukseen
Laadukas ja saavutettava ammatillinen koulutus turvaa yksilön sivistyksellisten oikeuksien toteutumista ja osaavan työvoiman saatavuutta. Ammatillisen koulutuksen merkitys työikäisten jatkuvassa oppimisessa kasvaa entisestään vihreän siirtymän muuttaessa työelämän osaamisvaatimuksia. Ammatillisen koulutuksen laadun ja saavutettavuuden varmistaminen edellyttää riittäviä resursseja ja kykyä toiminnan jatkuvaan parantamiseen.
Aloite 90: Erkännande av ingenjörsexamen från läroverk
Opistoasteen koulutuksen päättymisen myötä opistoasteen tutkinnon suorittaneet jäivät koulutusjärjestelmän näkökulmasta väliinputoajan asemaan. Korkeakoulutuksessa aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen AHOT-käytännöt toteutuvat vaihtelevasti ja monen opistoasteen tutkinnon suorittaneen polku jatkokoulutukseen on pitkä ja monivaiheinen. Pieniä parannuksia asiaan on saatu, ja esimerkiksi nykyään opistoasteen tutkinto antaa hakukelpoisuuden hakeuduttaessa ylempiin ammattikorkeakouluopintoihin.
Työelämässä opistoasteen tutkintojen tuottamaa osaamista tunnistetaan vaihtelevasti. Vallitsevassa osaajapulassa olisi hyödynnettävä täysimääräisesti koulutuksessa ja työssä hankittu osaaminen.
Aloite 91: Perusopetuksen resurssit
Aloitteessa ehdotetaan perusopetuksen resurssien vahvistamista niin, että mahdollisimman moni peruskoulun päättävä saavuttaisi perusopetuksen oppimäärää vastaavan osaamisen. Lisäksi ehdotetaan tutkintokoulutukseen valmentavan TUVA-koulutuksen vahvistamista. STTK tukee aloitteentekijöiden näkemystä. Lisäksi on tärkeää vahvistaa oppimisen tukea ja varmistaa, että jokainen oppilas saa tarvitsemansa tuen.
Aloite 94: Ylioppilaskirjoituksista luopuminen
Aloitteentekijät kiinnittävät huomiota siihen, että korkeakoulujen todistusvalintaan siirtyminen on nostanut ylioppilaskirjoitusten painoarvoa ja lukiolaisten painetta päättää jo varhain kirjoitettavista aineista. On muistettava, että todistusvalinnan keskeisenä tavoitteena oli sujuvoittaa siirtymistä toiselta asteelta korkea-asteelle ja keventää valintakokeisiin liittyvää taakkaa. Ylioppilaskirjoituksista luopuminen ei poistaisi korkeakoulujen tarvetta valikoida soveltuvimmat hakijat ja asettaa heidät joillain kriteereillä paremmuusjärjestykseen.
STTK ei kannata ylioppilaskirjoituksista luopumista, mutta tarvitaan aiempaa vahvempaa yhteistyötä yli koulutusasterajojen, kun järjestelmään tehdään merkitykseltään laajoja uudistuksia. Korkeakoulujen valintauudistus on hyvä esimerkki siitä, miten tärkeää olisi ollut suunnitella uudistus yhteistyössä toisen asteen koulutuksen toimijoiden kanssa.
Aloite 102: Maakuntavero käyttöön
Maakuntaveron käyttöönottoa on arvioitava keinona sote-kustannusten hillitsemiseksi. Mahdollinen vero olisi toteutettava kustannusneutraalisti niin, että kokonaisveroaste ei nouse.
Aloite 118: Luottorekisteri
Edellisellä hallituskaudella säädettiin positiivisen luottorekisterin käyttöönotosta. STTK pitää rekisteriä tervetulleena muun muassa luottoriskin hallitsemiseksi ja velallisen maksukyvyn luotettavan arvioinnin kannalta.
Aloite 119: Kuuden kuukauden ansiosidonnainen suruvapaa alle 18-vuotiaan lapsen menettäneille vanhemmille
STTK pitää aloitetta lähtökohdiltaan hyvänä: taloudellinen kustannus ei ole suuri, ja inhimillisen perhepolitiikan näkökulmasta asialla on suuri merkitys menetyksen kohdanneille perheille. Asiaan liittyy kuitenkin paljon yksityiskohtia, jotka edellyttävät perusteellista kolmikantaista selvittelyä ja valmistelua mahdollisen lainsäädännön toteutumiseksi.
Aloite 125: Julkisten palveluiden esteettömyys ja yhdenvertaisuus varmistettava
Digitaalisten palveluiden kehittämisellä voidaan parantaa palveluiden saatavuutta ja hillitä kustannusten nousua. Kaikilla ei kuitenkaan ole samanlaisia mahdollisuuksia tai osaamista digipalveluiden käyttöön. On varmistettava, että digitalisaation myötä kaikilla säilyy yhdenvertainen mahdollisuus käyttää palveluita.
Palveluiden kehityksessä on huomioitava henkilöstön osaamisen kehittäminen.
Aloite 129: Maalittamisen kriminalisointi
STTK kannattaa aloitetta. Täsmällinen maalittamisen kieltävä säännös on lisättävä rikoslakiin. Kyse on usein myös työturvallisuudesta.
Lisätietoja:
Elena Gorschkow
yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö
elena.gorschkow@sttk.fi, 044 743 1725