On jälleen se viikko vuodesta, kun Eurooppa-foorumissa Turussa käydään yhteiskunnallista keskustelua EU:n tulevaisuudesta. Foorumin teema Muuttuva Eurooppa kiteyttää hyvin ajankohtaisen tilanteen. Käynnissä on globaali muutos, jossa suurvallat kamppailevat valtasuhteista. Vaakakupissa ovat Euroopan ja Suomen näkökulmasta paitsi taloudellinen menestys, myös eurooppalaiset arvot: rauhan ja turvallisuuden edistäminen sekä perusoikeuksien ja vapauksien kunnioittaminen.
Muutoshankkeet edenneet kriiseistä huolimatta
EU-komissio otti kautensa alussa tavoitteekseen vihreän- ja digitaalisen siirtymän edistämisen. Siinä onnistuminen nähtiin ratkaisuna globaalin kilpailun haasteisiin sekä elinehtona Euroopan talouden uudistumiselle ja ilmastokriisin ratkaisemiselle. Niiden kautta turvataan myös Euroopan arvojohtajuus.
Komissio ei ole kaudellaan ennättänyt keskittyä vain poliittisten tavoitteidensa toteuttamiseen, koska yllätyksiä on riittänyt. Koronakriisi ja sittemmin Ukrainan sota ovat kuitenkin osoittaneet, että EU pystyy tarpeen vaatiessa löytämään yhteisiä ratkaisuja nopeasti, jos tilanne sitä vaatii. Kriisit ovat yhdistäneet EU:ta. Samalla ne ovat avanneet eurooppalaisten silmät sille, että eurooppalaiset arvot eivät tule annettuina. EU:n strategista autonomiaa ja riippuvuutta muista maista on arvioitava koko ajan.
Väestön ikääntyessä on pidettävä erityisen hyvää huolta työntekijöiden osaamisesta ja jaksamisesta, jotta työnteon tuottavuus pysyy korkeana.
Suuret puheenaiheet ovat vieneet huomiota kehitystyöltä, jota komissio on kriiseistä huolimatta vienyt määrätietoisesti eteenpäin. Väestön ikääntyessä on pidettävä erityisen hyvää huolta työntekijöiden osaamisesta ja jaksamisesta, jotta työnteon tuottavuus pysyy korkeana. Osana työohjelmaa on panostettu kehittävään sääntelyyn ja EU:n sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanoon. Alun perin vuonna 2017 julistetulle pilarille luotiin vuonna 2021 toimintasuunnitelma, jossa kaikki jäsenmaat ja Suomikin sitoutuvat esimerkiksi yhteisiin työllisyys- ja aikuiskoulutustavoitteisiin sekä köyhyyden vähentämiseen. Osa tavoitteista toteutetaan kansallisesti ja osa Eurooppa-tasolla. Johtava ajatus on, että ihmisen on voitava luottaa omien oikeuksiensa toteutumiseen sekä turvaan ja huolenpitoon muuttuvissa elämäntilanteissa, esimerkiksi vanhemmuuden, sairauden tai vanhuuden kohdatessa.
Keskeisiä jo Suomessa toimeenpanovaiheessa olevia työelämäuudistuksia ovat vähimmäispalkkadirektiivi ja palkka-avoimuusdirektiivi. Komissiolla on vielä työn alla esimerkiksi alustatalouden sääntelyyn ja yritysvastuuseen liittyvät direktiivit, jotka molemmat ovat edenneet EU-tason kolmikantaneuvotteluvaiheeseen.
Hyvä vire ei saa hiipua
Turun Eurooppa-foorumissa katseet kääntyvät jo kohti ensi vuoden kesäkuun parlamenttivaaleja. Nykyisen komission ohjelma on ollut kunnianhimoinen ja on tärkeää, että tuleva komissio jatkaa työtä. EU:n tekemän työelämän kehitystyön merkitys korostuu myös Suomessa, koska hallitusohjelman kirjaukset heikentäisivät toteutuessaan palkansaajien ja kansalaisten turvaa merkittävästi.
STTK:n keskeinen tavoite tulevan komission ohjelman osalta on sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanon määrätietoinen jatkaminen. Yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja tarvitaan vaikkapa tekoälyn työelämävaikutuksien osalta tai työn psykososiaalisten riskien ennaltaehkäisemiseksi ja torjumiseksi.
Oikeudenmukaista yhteiskuntaa ja työelämää on rakennettava yhdessä. Euroopan unioni tarvitsee paitsi yhteisiä sosiaalisia tavoitteita, myös yhteistä vähimmäislainsäädäntöä täydentämään työntekijöiden oikeuksia ja luomaan turvaa. Näin varmistamme arvojemme mukaisen oikeudenmukaisen kohtelun ja oikeudenmukaisen kilpailun sisämarkkinoille, joka luo perustan koko Euroopan kilpailukyvylle. Näin pidämme ihmisistä huolta muuttuvassa Euroopassa.
Maria Häggman
Kirjoittaja on STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkö
Maria Häggman | 24.8.2023