Taistelu Euroopan suunnasta käydään vihreän siirtymän kautta

Ensi vuonna Euroopassa käydään parlamenttivaalit. Tunnelmat useissa jäsenmaissa ovat monella tavalla jännittyneet. Venäjän sota Ukrainassa jatkuu, energian hinta on monessa jäsenmaassa edelleen korkea ja Euroopan yhteistyön perustana olevia arvoja haastetaan niin ulkoa- kuin sisältäpäin.

Euroopassa on jo jonkin aikaa ollut nousussa poliittisia voimia, jotka haluavat muuttaa radikaalisti Euroopan suuntaa – tarvittaessa lamauttamalla Euroopan unionin toimintaa. Osalle myös läheinen yhteistyö Putinin Venäjän kanssa kelpaa hyvin. Jäsenmaista esimerkiksi Unkari on toiminut tämän linjan mukaan, ja Suomikin sai sen kokea Nato-neuvottelujensa aikana. Juuri oikeistopopulististen puolueiden arvioidaan menestyvän ensi vuoden vaaleissa hyvin.

Myös USA:n ensi vuoden presidentinvaalit voivat johtaa Euroopan kannalta ikävään Trumpin paluuseen Valkoiseen taloon. Tämä tarkoittaisi hyvin todennäköisesti Ukrainalle myönnettävän tuen hiipumista ja ylipäätään Euroopan ja USA:n välisen yhteistyön vaikeutumista. Venäjän lisäksi tämä sopisi varmasti myös Kiinan valtapoliittisille pyrkimyksille.

Eurooppa käykin tällä hetkellä taistelua arvojensa ja toimintansa puolesta. Tähän liittyy keskeisesti vihreä siirtymä.

Vihreä siirtymä on myös taistelu sieluista

Vihreä siirtymä on täysin välttämätön, jos haluamme välttää ilmastonmuutoksen erittäin vakavat seuraukset. Samalla vihreä siirtymä on suuri taloudellinen murroskohta ja mahdollisuus, jossa investoinnit ovat nousseet jo valtavaksi ja kasvun odotetaan edelleen voimistuvan.

Mutta vihreä siirtymä on myös taistelua eurooppalaisten sieluista ja mielistä. Eri maiden populistipuolueet ovat käyttäneet energiakriisiä hyväkseen ja hyökänneet sen avulla vihreää siirtymää ja EU:n perusarvoja vastaan.

Korkea energian hinta tai pelko työpaikoista ovat aitoja huolia. Ne on otettava vakavasti. Samalla niitä on kuitenkin myös helppo käyttää väärillä tiedoilla ja peloilla maustettuina saadakseen poliittista valtaa. Venäjä ja muut fossiilivaltiot tuskin katsovat tätä keskustelua pelkästään sivusta.

Toisaalta vihreän siirtymän avulla voimme taistella paitsi ilmastonmuutosta vastaan, myös alentaa energian hintaa ja lisätä työllisyyttä sekä maiden omavaraisuutta autoritääristen maiden energiasta.

Korkea energian hinta tai pelko työpaikoista ovat aitoja huolia.

Hiljattain tehty pohjoismainen kysely osoitti suomalaisten suhtautuvan vihreään siirtymään varauksellisemmin kuin vaikkapa tanskalaisten tai ruotsalaisten. Kansalaisten huolet ovat ymmärrettäviä, mutta tuloksissa on myös peiliin katsomisen paikka. Emme ole onnistuneet puhuttelemaan kansalaisia riittävän hyvin muutokseen mukaan.

Panostamalla työvoiman osaamiseen ja korostamalla hyväpalkkaisia työpaikkoja pidämme palkansaajat mukana vihreässä siirtymässä. Samalla vastaamme elinkeinoelämän yhä selvemmin kuuluttamaan työvoimapulaan.

Vaikka myös USA:ssa näkyy paljon ilmastopolitiikan ja vihreän siirtymän vastustajia – tai ehkä juuri sen vuoksi – korostaa presidentti Biden palkansaajien asemaa omassa ilmastopolitiikassaan. ”Good paying jobs” on mantra, jolla muutosta viedään eteenpäin, ja taistelua duunareiden äänistä käydään.

Vastaavaa palkansaajien puhuttelua emme näe Euroopassa. Koska vihreä siirtymä on aidosti vaikea asia monilla ihmisryhmillä, jättää tämä passiivisuus oven auki sen vastaiselle vaikuttamiselle – niin koti- kuin ulkomailta.

Euroopalla on jo kiire, jos se haluaa pitää ihmiset muutoksessa mukana. Tämä olisi pitänyt ymmärtää jo aikaisemmin – hidastelun hinta kasvaa koko ajan.

Jaakko Haikonen
Kirjoittaja on STTK:n ilmasto- ja energiapolitiikan asiantuntija.