STTK:n lausunto valtioneuvoston kanslialle
STTK kannattaa tutkimus- ja innovaationeuvoston roolin ja resurssien vahvistamista. Tämä on linjassa parlamentaarisen TKI-työryhmän linjausten kanssa, joiden tavoitteena on myös vahvistaa tutkimus- ja innovaatiotoimintaan liittyvää koordinaatiota.
Neuvoston kokoonpanoon liittyen STTK katsoo, että valtiovarainministerin nimittäminen neuvoston jäseneksi ja päätoimisen sihteeristön perustaminen neuvoston yhteyteen ovat perusteltuja toimia. Budjettivalmistelusta vastaavan ministerin on hyödyllistä olla osa neuvostoa. Päätoimisen sihteeristön perustaminen tutkimus- ja innovaationeuvoston työtä vahvistamaan on hyödyllinen toimi. Samoin on hyödyllistä, että sihteeristön työresurssit on jaettu osin valtioneuvoston kansliaan ja osin opetus- ja kulttuuriministeriöön ja työ- ja elinkeinoministeriöön. Parhaimmillaan tämä ratkaisu edistää neuvoston työn jalkauttamista substanssiministeriöihin ja tukee myös niiden työtä kyseisten teemoja parissa. Samalla on kuitenkin tärkeää huomioida, että neuvoston päätoimisen sihteeristön hallinnollinen jakautuminen useampaan ministeriöön voi tuoda sisäiseen koordinaatioon lisähaasteita. Näihin mahdollisiin haasteisiin on kiinnitettävä huomiota ja neuvoston sihteeristön ja ministeriöiden on luotava toimintatapoja, joilla haasteita ehkäistään.
Asetusesityksen keskeinen ongelma on palkansaajaedustuksen puuttuminen työryhmän puheenjohtajistosta ja työryhmän kokoonpanosta yleensäkin. Nykyaikaista TKI-toimintaa tehdään usein palkansaajan asemassa ja tiimityönä. Siksi palkansaajan äänen tulee kuulua myös TKI-politiikan suunnittelussa. Tässä suhteessa on ongelmallista, että neuvoston puheenjohtajistossa on elinkeinoelämän edustaja, muttei palkansaajien edustajaa. STTK esittää, että neuvoston kokoonpanoon lisätään neljäs varapuheenjohtaja, joka edustaisi palkansaajia. Palkansaajien edustus on muutenkin huomioitava neuvoston työssä.
Tom-Henrik Sirviö
STTK ry