STTK:n lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle
Määritelmät
Erityisosaajadirektiivin tavoitteena on luoda Euroopan unionin alueelle yhtenäinen järjestelmä, joka houkuttelee korkeaa osaamista omaavia kolmansien maiden kansalaisia. Pidämme tätä tavoitetta erittäin kannatettavana.
Pidämme tärkeänä, että lain 4 §:n 9 a kohdassa tarkoitettujen ammattien lisäksi korkealla ammattiosaamisella voidaan tarkoittaa myös laajemmin määritellen korkeaa tietämystä, osaamista ja pätevyyttä. Ammattinimike- ja toimialalistaukset lisäävät esityksen tarkkarajaisuutta, mutta voivat käytännön työelämän osaamistarpeiden näkökulmasta olla liian suppeita. 9 b kohdan mukaan lukeminen on tärkeää, koska työelämän osaajatarpeet eivät välttämättä ole rajattavissa tiettyyn koulutustasoon tai ammattinimikkeeseen, vaan ovat pikemminkin nopeasti muuttuvia ja erilaista osaamista yhdisteleviä.
Erityisosaajan määritelmää ja EU:n sinisen kortin myöntämisperusteita tulisi selkiyttää suhteessa EU- ja ETA-maiden ulkopuolisen korkeakoulutetun (EQF 6) sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön ammatinharjoittamisoikeuksien hakuprosessiin Suomessa. Erityisosaajadirektiivin täytäntöönpanossa tulisi myös huomioida ulkomaalaislain mukainen määritelmä erityisasiantuntijan työstä, jota voi tehdä ilman oleskelulupaa 90 päivän ajan.
Soveltamisala
Lakia sovelletaan kolmansien maiden kansalaisiin, jotka hakevat oleskelulupaa tai joille on myönnetty pääsy jonkin jäsenvaltion alueelle erityisosaajadirektiivin nojalla. HE:n maininnat lain soveltamisalasta ovat pääosin täsmälliset.
Esitysluonnoksen mukaan lakia ei tulla soveltamaan lähetettyihin työntekijöihin. Sininen kortti loisi kuitenkin oikeuden harjoittaa tilapäistä liiketoimintaa. Jatkovalmistelussa tulisi kiinnittää huomiota, että esimerkiksi vuokratyön tai alihankinnan tapauksissa ei tule sovellettavaksi työntekijän lähettämisestä annettua lakia.
Mille tasolle EU:n sinisen kortin palkkakynnys tulisi asettaa (taso valittava väliltä 1,0-1,6 kertaa keskimääräinen palkansaajan bruttopalkka)?
Pidämme perusteltuna EU:n sinisen kortin palkkakynnyksen asettamista 1,0:aan, jotta järjestelmä olisi yhtenäinen kansallisen järjestelmän kanssa.
Tulisiko ottaa käyttöön alemmat palkkakynnykset?
Palkkakynnyksen tasossa tulisi huomioida esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten rekrytoinnin kolmansista maista, jos he täyttävät määritelmässä olevat korkean osaamistason edellytykset. Nykymuodossaan palkkakynnys on tähän liian korkea ja myös palkkakynnyksen laskeminen keskimääräiseen palkansaajan palkkaan (1,0) saattaa olla liian korkea, jotta laillistettujen sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöiden olisi mahdollista täyttää sinisen kortin hakukriteerit.
EU:n sinisen kortin myöntäminen
Pidämme tärkeänä, että direktiivin toimeenpano ei rajoita jäsenvaltioiden mahdollisuutta myöntää korkeaa osaamistasoa vaativaa työtä varten muita kansallisia oleskelulupia.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten mahdollisuus saada EU:n sininen kortti edellyttää riittävän alhaista palkkakynnystä. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattioikeudet haetaan Suomessa valvovan viranomaisen määrittelemän hakemenettelyn perusteella. Valvira myöntää hakemuksen perusteella oikeuden harjoittaa terveydenhuollon ammattia niin Suomessa kuin ulkomaillakin koulutetuille terveydenhuollon ammattihenkilöille.
Esitys ei ota kantaa EU:n sinisen kortin myöntämisen yhtymäkohtiin EU- ja ETA-maiden ulkopuolella koulutettujen sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden ammattioikeuksien hakuprosessiin. Esimerkiksi työsopimuksen tai sitovan työtarjouksen antamat edellytykset siniseen korttiin edellyttävät tarkennusta sen osalta, että valvovan viranomaisen myöntämä oikeus sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön tehtäviin Suomessa puuttuu, vaikka koulutustasovaatimus sinänsä täyttyisi.
Esitys ei huomioi myöskään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevaa vaatimusta suomen kielen taidosta. Huomioitavaa on, että työelämän erityisasiantuntijatehtävät sote-alalla edellyttävät usein sote-alan ammattihenkilön statusta.
Perheenjäsenen oleskelulupa Pidämme perusteltuna, että perheenjäsenelle myönnetään hakemuksesta oleskelulupa samalle ajalle kuin EU:n sinisen kortin oleskelulupa. Esityksen mukaista perheenjäsenen rajoittamatonta työnteko-oikeutta pidämme kannatettavana erityisosaajan ja hänen perheensä asettumisen ja kotoutumisen kannalta.
Hakemuksen hylkäysperusteet
Hylkäysperusteissa on mainittu keinot, joilla voidaan torjua esimerkiksi laittoman maahantulon järjestämistä ja siten ehkäistä järjestäytynyttä rikollisuutta sekä harmaata taloutta työperäisen maahanmuuton yhteydessä. Harkinnanvaraisissa hylkäysperusteissa on huomioitu keinoja (esim. työnantajavelvoitteiden laiminlyönti) ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjumiseksi. Pidämme tärkeänä mahdollisuutta käyttää kokonaisharkintaa.
EU:n sinisen kortin peruuttaminen ja uusimatta jättäminen
Pidämme kolmen kuukauden määräaikaa alle kaksi vuotta kestäneisiin työsuhteisiin erittäin lyhyenä.
Yhdenvertainen kohtelu
Hakijoiden kohtelun tulee olla yhdenvertaista esimerkiksi tutkintojen, todistusten ja ammattipätevyyden tunnustamisen osalta. Erityisesti säänneltyjen ammattien osalta on tärkeää, että sinisen kortin myöntäminen ei ole ristiriidassa jäsenvaltion kansallisen sääntelyn ja ammattipätevyysvaatimusten kanssa.
Pitkään oleskelleen EU-oleskelulupa
Jatkossa yhtäjaksoiseen luvalliseen maassa oleskeluun luettaisiin esimerkiksi tutkijan oleskeluluvan, kansainvälisen suojelun, osittain opiskelun sekä korkeaa pätevyyttä vaativaa työtä varten myönnetyn oleskeluluvan nojalla vähintään kaksi vuotta yhtäjaksoisesti tapahtunut oleskelu Suomessa. Muutoksella voidaan helpottaa esimerkiksi tutkijoiden ja opiskelijoiden juurtumista suomalaisille työmarkkinoille.
Hakemusten käsittelyn resursointiin tulee kiinnittää huomiota, koska EU-oleskeluluvan hakemusten määriin saattaa tulla kasvua luvan edellytysten muuttumisen vuoksi.
Käsittelyaikaa koskeva sääntely
Pidämme 90 päivän enimmäiskäsittelyaikaa pitkänä verrattuna kansallisesti asetettuun tavoitteeseen työperäisten oleskelulupien enimmäiskäsittelyajoista.
Liikkuvuutta koskeva sääntely
Esitystä tulisi selkiyttää tilapäisen liiketoiminnan määrittelyn osalta, jotta olisi havaittavissa onko kyse yrittäjämuotoisesta tai työsuhteisesta työstä, ja liittymäkohta lähetettyjen työntekijöiden direktiiviin selkiytyisi. Lisäksi työnteko-oikeuden alkamista koskeva kirjaus edellyttää selkiyttämistä. Laillistettavien terveydenhuollon ammattihenkilöiden tehtävissä saa toimia vain Valviran myöntämän laillistuksen saanut henkilö.
Työnantajiin kohdistettavat seuraamukset
Pidämme tarkoituksenmukaisena työnantajiin kohdistuvia seuraamuksia ulkomaalaisrikkomuksesta sekä ulkomaalaisen työvoiman luvattomasta käytöstä. Seuraamukset tukevat ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäytön torjuntaa sekä ihmiskaupan ehkäisemistä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön osalta työnantajalla on velvollisuus arvioida henkilön riittävä kielitaito työtehtäviinsä. Työnantajan seuraamukset tätä velvollisuutta laiminlyötäessä tulisi huomioida.
Muutoksenhakua koskeva sääntely
Pidämme tärkeänä, että muutoksenhakuun liittyvä sääntely on yhtenäinen ulkomaalaislain kanssa. Hallitusohjelmaan sisältyvän ulkomaalaislain kokonaisuudistuksen yhteydessä muutoksenhakua tulisi tarkastella kokonaisuutena myös EU:n sinisen kortin osalta.
Muuta yleistä asiaa HE-luonnoksesta
STTK ry kiittää mahdollisuudesta lausua erityisosaajadirektiivin toimeenpanoon liittyvästä luonnoksesta.
EU:n tavoite luoda unionin laajuinen yhtenäinen maahantulon järjestelmä maahantulijoiden houkuttelemiseksi unionin alueelle on erittäin kannatettava.
STTK korostaa, että sääntelyn lähtökohtana tulee olla Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten sekä perusoikeuksien kunnioittaminen. Muutosten ei tulisi hankaloittaa eri lupatyyppien omaavien henkilöiden yhdenvertaista kohtelua. Unionin alueelle siirtyneiden henkilöiden asettumisen ja kotoutumisen tulee onnistua jatkossa nykyistä paremmin. Sääntelyssä tulee huomioida myös erityisosaajien joustava liikkuvuus EU:n alueella.
Ulkomaalaislain mahdollinen kokonaisuudistus tulee edellyttämään laajempaa tarkastelua myös erityisosaajadirektiivin osalta.
Taina Vallander
STTK ry