Komission johtaja visioi Euroopan tulevaisuutta ja työelämää

Komission puheenjohtaja Ursula Von der Leyen on pitänyt neljännen ja tämän komissiokauden viimeisen unionin tilaa käsittelevän puheensa. Vuotuisessa tilannekatsauksessa hän on perinteisesti kertonut kauden saavutukset ja linjannut tulevia suuria EU-hankkeita.

Tällä kertaa puheessa korostui tulevaisuus ja se, että EU:n on toimittava aktiivisesti visionsa toteuttamiseksi. Eurooppalainen toive laajenevasta ja kilpailukykyisestä unionista, jossa demokratiaa ja rauhaa vaalitaan ja kansalaisille mahdollistetaan hyvä elämä, välittyi vahvasti puheessa.

Eurooppa on tulevaisuudessakin vapaan kaupan kannattaja.

Laajenemisen ja Ukrainan tukemisen ohella vihreä ja digitaalinen siirtymä, Euroopan strateginen autonomia muuttuvassa maailmassa ja kilpailukyky olivat ennakoidusti kantavia teemoja. Komission johtaja lähetti vahvan viestin jatkaa teollisuuden tukemisesta ja kilpailukyvyn vahvistamisesta osana vihreää siirtymää. Hän paalutti, että Eurooppa on tulevaisuudessakin vapaan kaupan kannattaja, mutta globaalin kilpailun vääristymiin puututaan. EU ei hyväksy valtion tukien luomaa epäreilua kilpailua, joka johtaa pohjaan vievään kierteeseen. Kilpailu on hyvästä, kun se on reilua, mutta myös työpaikkoja on suojeltava. Komission johtaja toisti aiemman viestinsä, että vihreän siirtymän on oltava oikeudenmukainen, luotava laadukkaita työpaikkoja ja ketään ei jätetä junasta. Tulevaissuden kilpailukyvystä hän on pyytänyt italialaista taloustieteilijää, ECBn johtajaa Mario Draghia kirjoittamaan korkeantason raportin.

Työelämän kolme haastetta

Työelämän osalta Von der Leyen teki muutamia mielenkiintoisia avauksia. Hän nosti työmarkkinaosapuolet, sopimisen ja sosiaalisen vuoropuhelun puheensa ytimeen. Komission johtaja painotti osapuolten tärkeää roolia tulevaisuuden rakentamisessa ja painotti, että ratkaisut työmarkkinoiden haasteisiin on löydettävä yhdessä.

Hän kutsui työmarkkinaosapuolet huippukokoukseen Belgian puheenjohtajakaudella keväällä 2024. Paikan valinta on hyvin symbolinen. Huippukokous järjestetään Val Duchessessä, jossa komissionjohtaja Jaques Delor kävi vuonna 1985 keskusteluja EU-tason työmarkkinaosapuolten kanssa. Sen seurauksena syntyi Euroopan sosiaalidialogi, joka tuotiin sopimuksiin 1986.

Von der Leyen identifioi eurooppalaiselle työelämälle kolme isoa haastetta: työvoima- ja osaajapulan, korkean inflaation ja pienten yritysten hallinnollisen kuorman. Hän painotti, että ratkaisut haasteisiin on löydettävä yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa.

työvoima- ja osaajapula
korkea inflaatio
pienten yritysten hallinnollinen kuorma

Komission johtaja piti elpymispaketti Next Generation EU:ta onnistuneena, ja se on käynnistänyt Euroopan talouden moottorin ja nostanut työllisyysastetta. Uusia haasteita ovat koko unionia vaivaava osaajapula ja olemassa olevat muut työelämän puollonkaulat, jotka estävät pääsyä työmarkkinoille. Naisten ja nuorten pääsyä on helpotettava, ja konkreettisina ratkaisuina hän esitti päivähoidon palveluiden kehittämistä ja maahanmuuttoa.

Pienten yritysten toiminnan helpottamiseksi Von der Leyen aikoo nimittää EU-tason lähettilään, joka raportoi suoraan hänelle. Uutena aloitteena myös kaikelle uudelle lainsäädännölle tullaan tekemään riippumattoman elimen arviointi sen vaikutuksesta kilpailukykyyn. Komissio asettaa uudeksi tavoitteeksi vähentää pienten ja keskisuurten yritysten raportointivelvoitteita 25 prosentilla. Tämän saavuttamiseksi komission johtaja vetosi jäsenvaltioihin. Suuressa kuvassa kilpailun esteiden purkaminen on myös palkansaajille myönteistä. Suuri vaara kuitenkin on, että arvioinnissa ei ole vaadittavaa osaamista huomioida työntekijöiden oikeudet ja niiden toteutuminen.

Von der Leyen painotti myös vahvasti Euroopan roolia arvoja, vapauksia ja rauhaa vaalivana maanosana. Unionin laajentumista hän kuvasi seuraavana kehitysaskeleena ja strategisena sekä turvallisuuspoliittisena toimena – kehityksenä, johon komissio jo valmistautuu aktiivisesti.

Puheen pääviesti tuli varmasti jokaiselle kuulijalle selväksi. Muuttuvassa maailmassa EU:n on oltava entistä yhtenäisempi, aktiivisempi ja kyettävä näkemään suuri kuva, jotta se pystyy itse määrittämään tulevaisuutensa.

Maria Häggman
Kirjoittaja on STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkö.