Onko meillä osaajia, kun suhdanne joskus kääntyy?

Hallitus sai budjettinsa valmiiksi päivässä. Roomaa ei päivässä rakennettu, eikä rakennusalan ahdinkoonkaan nopeita ratkaisuja tuossa ajassa hallituksen toimesta keksitty.

Nykyisessä taloustilanteessa asunnontuotantoa voitaisiin vauhdittaa kannustamalla rakennusalan yrityksiä lisäämään asuntojen tuotantoa tarjoamalla verohelpotuksia tai tukia. Korkojen laukatessa korkotukilainojen lisääminen olisi ollut oikea-aikainen toimenpide asuntorakentamisen vauhdittamiseksi. Tällaiset toimenpiteet voivat auttaa alentamaan rakentamisen kustannuksia ja siten lisäämään uusien asuntojen tarjontaa erityisesti kaupungeissa ja vauhdilla kasvavissa seutukunnissa.

ARA-asunnontuotannon alasajon pelkkä lykkääminen vauhdittamisen sijaan on lyhytnäköistä politiikkaa, vaikka auttaakin saamaan maaliin nyt suunnittelussa olevat hankkeet. Olemme tilanteessa, jossa isoissa kaupungeissa markkinaehtoisista asunnoista on ylitarjontaa, mutta samat kaupungit painivat kohtuuhintaisen asumisen puutteen kanssa. Myönteistä on, että erityisryhmien investointiavustusta ei leikata kerralla kuten alun perin hallitusohjelmassa linjattiin, vaan uusia aloituksia voidaan tehdä jo ensi vuonna.

Myös teollisuuden investointien luvituksen lisäksi rakennusluvitusta voitaisiin helpottaa. Toivottavasti budjettiriihessä luvattu rakentamislain korjaaminen nopeuttaa aloituksia. Se voi auttaa vähentämään byrokratiaa ja sääntelyä, mikä puolestaan ​​voi nopeuttaa uusien asuntojen rakentamista.

Tunnin juna Turkuun on turhuutta

Tässä rakennusalan ahdingossa olisi vaikuttavampaa ja myös nopeampaa kohdentaa valtion omaisuuden myynnistä katetun investointiohjelman miljoonia Turun tunnin ja kuudentoistaminuutin junan sijaan teiden, siltojen ja raiteiden korjausvelan, koulujen ja päiväkotien homekorjausten ja vanhan rakennuskannan energiatehokkuusremonttien kattamiseen. Bonuksena kasvanutta väyläverkon korjausvelkaa saataisiin näin kurottua umpeen. Tie- ja raideliikenteeseen kohdistuvat investoinnit houkuttelevat myös asuntorakentamista uusille alueille, joiden kulkuyhteydet ovat vielä heikot.

Myös teollisuus tarvitsee toimivaa logistiikkaa. Hallitus onkin päättänyt budjettiriihessä kiireellisesti edistää osaa hallitusohjelmaan kirjatuista liikennehankkeista suunnittelun osalta sekä osoittaa lisärahoitusta muutamien teiden, siltojen ja meriväylien peruskorjauksiin. Tämä on ehdottomasti oikeansuuntainen päätös, vaikka ihan ei vielä lapiota maahan päästä lyömään.

Muuttoliike kasvukeskuksiin jatkuu ja kohtuuhintaisten asuntojen tarve kasvaa.  Vaarana on, että osaavaa työvoimaa ei ole enää saatavilla, kun vaikeasta suhdannetilanteesta päästään yli ja asuntotuotanto taas jatkuu. Rakentamisen alalla massatyöttömyys kurkkii nurkan takana. Alan rakennemuutosta tukemaan olisi kaivattu täydennyskoulutusratkaisuja, jotka tukisivat myös uutta nousua suhdanteen kääntyessä. Puurakentaminen, ilmastoselvitykset, tekoäly, uudet sopimusmallit ja tietomallintamisen hankkeet kaipaavat osaamista, jota täydennyskoulutus voisi tarjota. Vihreä siirtymä ja kiertotalous luovat mahdollisuuksia tulevaan.

Ulla Hyvönen
Kirjoittaja on STTK:n elinkeino- ja aluepoliittinen asiantuntija