Eräiden kansaneläkeindeksiin ja elinkustannusindeksiin sidottujen etuuksien ja rahamäärien indeksitarkistukset vuosina 2024-2027

STTK:n lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle

Esityksessä ehdotetaan, että tiettyihin kansaneläke- ja elinkustannusindeksiin sidottuihin etuuksiin ja etuuslakien rahamääriin ei tehdä indeksitarkistusta vuosina 2024–2027. Lisäksi Eläkkeensaajan asumistukeen ei tehtäisi tarkistuksia vuosina 2024‒2027.

Lapsilisälakia ehdotetaan lisäksi muutettavaksi siten, että neljännen ja viidennen sekä sitä useamman lapsen lapsilisään ja lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen tehdään tasokorotus. Myös alle kolmivuotiaasta lapsesta maksettavan lapsilisän määrää korotetaan. 

Indeksikorotusten jäädyttäminen vuosina 2024‒2027 voi tarkoittaa jopa 10 prosentin heikennystä etuuksien reaaliseen tasoon. On hyvin huolestuttavaa, että indeksijäädytysten takia etuudensaajia tulee ohjautumaan toimeentulotuen saajiksi. Toimeentulotuki on tarkoitettu viimesijaiseksi tueksi. Perustuslaissa taataan oikeus välttämättömään toimeentuloon. Perusturvan tulisi vähintään kattaa välttämättömät elinkustannukset ja myös estää tarpeen turvautua viimesijaiseen toimeentulotukeen.

Perusturvaa koskevat indeksijäädytykset kohdistuvat yhteiskunnan heikompiosaisiin ja aiheuttavat köyhyyden lisääntymistä. Pienituloisten inflaatio on nopeampaa kuin suurituloisten. Jäädytyksen vaikutukset kohdistuvat siten merkittävästi juuri pienituloisiin kotitalouksiin. Vaarana on, että entistä useampi perhe ja kotitalous ajautuu köyhyyteen. Toimeentulo-ongelmat lisäävät syrjäytymistä ja eriarvoistumista sekä luovat esteitä työllistymiselle. Tämä tulee näkymään myös muun muassa sote-menojen kasvuna. STTK vastustaa esitettyjä indeksijäädytyksiä.

Indeksijäädytykset yhdessä muiden sosiaaliturvaan valmisteilla olevien muutosten kanssa tulevat lisäämään lapsiköyhyyttä ja lapsiperheköyhyyttä Suomessa ja asettavat useat perheet vaikeisiin toimeentulo-ongelmiin. Nämä säästötoimenpiteet ovat kasautumassa yhteiskunnan heikompiosaisten kannettavaksi. STTK huomauttaa, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on todennut viimeksi helmikuussa 2023, että perusturvan taso on jo nyt liian matala Suomessa.

Esityksessä ehdotetaan myös korotuksia lapsilisiin. Nämä korotukset eivät riitä kompensoimaan indeksijäädytysten vaikutuksia etuuksia saaville perheille. Lapsilisien korotukset myös kohdentuvat heikosti. Korotusten vaikutukset ovat pieniä perusturvaetuuksia ja toimeentulotukea saaville perheille ja samaan aikaan kohdentuvat myös suurituloisille.

Esitys on valmisteltu hyvin kiireellisellä aikataululla. Tämä näkyy muun muassa puutteellisina vaikutusten arviointeina. Esityksessäkin todetaan, että vaikutuksia ei ole arvioitu ristikkäin muiden sosiaaliturvaan tehtävien muutosten kanssa. STTK pitää hyvin ongelmallisena sitä, että esityksen vaikutuksia ei ole arvioitu riittävän kattavasti. STTK ei pidä myöskään hyvän lainvalmistelun mukaisena lausuntokierrokselle varattua lyhyttä aikaa.

Samppa Koskela
STTK ry

Ajankohtaista

4.2.2025

Lainsäädäntö lisää luottamusta – myös tekoälyyn

Lue
4.2.2025

Tekoäly ja luova tuho

Lue
4.2.2025

Tekoäly voi kiihdyttää käännettä kohti kestävää taloutta

Lue
4.2.2025

Suomi tarvitsee laajan tekoälyohjelman – koulutus työajalla ja työnantajan kustantamana

Lue
3.2.2025

Mikä riittää – vai riittääkö mikään?

Lue
3.2.2025

STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja: Esitykset opintotuen uudistamiseksi tärkeitä, mutta epämääräisiä 

Lue
29.1.2025

Asuntoja sinne, missä työtä tehdään

Lue
29.1.2025

Euroopalla on kilpailukykyongelma, joka ratkeaa panostamalla osaamiseen ja laatutyöpaikkoihin

Lue