Petteri Orpon hallitusohjelmassa todetaan, että työsopimuslain nykyistä sääntelyä määräaikaisesta työsopimuksesta muutetaan siten, että jatkossa työsopimus olisi mahdollista tehdä määräaikaisena myös ilman erityistä perustetta vuodeksi. Samalla hallitusohjelmaan on kirjattu, että erityisesti raskaus- ja perhevapaaseen perustuvan syrjinnän ehkäisyyn kohdistetaan tehokkaampia keinoja.
On syytä huomioida, että tavoitejulistukset eivät tarkoita mitään, jos konkreettiset toimet eivät tue niitä. Käytännössä määräaikaisuuksia koskevan muutosehdotuksen toteutuminen tekisi raskaus- ja perhevapaasyrjinnän ehkäisyä koskevan tavoitteen toteuttamisen äärimmäisen vaikeaksi – jopa mahdottomaksi. Alla on esitetty perusteita näkemyksellä.
Raskaus- ja perhevapaasyrjintä määräaikaisissa työsuhteissa
Raskaus- ja perhevapaasyrjinnän riskin kantavat työelämässä erityisesti määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevät nuoret naiset. Määräaikaisuudet kohdistuvat nimittäin juuri tähän ihmisryhmään.
Esimerkiksi vuonna 2019 naispalkansaajista määräaikaisina työskenteli 18,5 prosenttia – vastaava luku miehillä oli 13 prosenttia. Alle 35-vuotiaiden osalta ero oli tätäkin suurempi. Esimerkiksi 25–29-vuotiaiden naisten ryhmässä määräaikaisissa työsuhteissa oli 30 prosenttia. Vastaava luku saman ikäryhmän miehillä oli 19,5 prosenttia (Tilastokeskus, s. 61–62).
Ero sukupuolten ja ikäluokkien välillä työsuhteiden muodossa on ollut käytännössä olemassa jo pitkään. Peilaten historiaan todennäköistä olisikin, että määräaikaisuuksia käytettäisiin enemmän ainakin siellä, missä niitä käytetään jo nyt. Todennäköisesti muutos vaikuttaisi siis perheen perustamisiässä oleviin naisiin. Tämä on sama ryhmä, joka erityisesti kokee raskaus- ja perhevapaasyrjintää.
Yksi ’’perinteisimmistä’’ raskaussyrjintätilanteista liittyy nimenomaan määräaikaisen työsuhteen jatkamiseen ja sen keston rajoittamiseen perhevapaan alkuun. Jos määräaikaisuuksien määrä lisääntyy, niin erittäin todennäköisesti syrjintätilanteetkin tulevat lisääntymään.
Yli puolet työelämää koskevista neuvontapuhelimeen tulevista puheluista koskevat syrjintää raskauden tai perhevapaan perusteella.
Huomionarvoista on mainita, että jo nykyisinkin lainsäädäntö on valitettavan tehoton ehkäisemään syrjintää epätyypillisten työsuhteiden osalta. Nykyisistä syrjinnän kielloista huolimatta syrjintää raskauden ja perhevapaiden perusteella esiintyy valitettavan paljon. Esimerkiksi tasa-arvolakia valvovan viranomaisen eli tasa-arvovaltuutetun työssä raskauden tai perhevapaan perusteella tapahtuvat syrjintäepäilyt näkyvät jatkuvasti.
Yli puolet työelämää koskevista neuvontapuhelimeen tulevista puheluista koskevat syrjintää raskauden tai perhevapaan perusteella. Kirjallisista yhteydenotoista raskaussyrjintään liittyy kolmasosa. Tasa-arvovaltuutettu on myös todennut, että raskaus- ja perhevapaasyrjintätapausten osalta tyypillisimmät tilanteet liittyvät työhönottoon, perhevapaalta palaamiseen ja määräaikaisten työsopimusten jatkamiseen. Lisäksi ammattiliitoille tulee runsaasti yhteydenottoja raskaus- ja perhevapaasyrjintään liittyen.
On syytä huomioida, että syrjintätilanteisiin liittyy myös aliraportointia. Raskaus- ja perhevapaa-aika ei ole nimittäin helpoin aika lähteä oikeudelliseen prosessiin, johon pahimmassa tapauksessa liittyy merkittävä kuluriski. Tämä korostuu etenkin määräaikaisten työsuhteiden osalta, jolloin elämään liittyy korostuneesti taloudellista epävarmuutta.
Hallituksen on hyvä muistaa, että todennäköisesti tilanne syrjinnän osalta huononisi entisestään, jos määräaikaisiin työsuhteisiin kaavaillut muutokset toteutetaan. Jos hallitus haluaa oikeasti ehkäistä raskaus- ja perhevapaasyrjintää, vähintä on, ettei työelämän epävarmuutta lisätä entisestään.
Katariina Sahlberg
Kirjoittaja on STTK:n juristi.
| 12.9.2023