Pro ja Pron opiskelijayhdistys kritisoivat hallituksen aikeita heikentää opiskelijoiden toimeentuloa.
Kevään eduskuntavaalien alla pääministeripuolueeksi tähdännyt Kokoomus lupasi koulutuksen olevan erityissuojeluksessa, kun valtion taloutta tasapainotetaan. Lupaukset kuitenkin unohtuivat nopeasti. Orpon hallitus antoi eduskunnan käsiteltäväksi budjettiesityksen, jonka valmistelu sai toimeentulostaan huolestuneet opiskelijat valtaamaan kampuksia ympäri Suomen syksyn aikana. Ammattiliitto Pro ja Opiskelijaliitto Pro yhtyvät opiskelijoiden huoleen ja kritisoivat hallituksen aikeita heikentää heidän toimeentuloaan.
Hallitus aikoo jäädyttää opintotuen indeksikorotukset hallituskaudeksi, mikä tarkoittaa, että entuudestaan pienen opintorahan ostovoima heikkenee seuraavien vuosien kuluessa. Lisäksi asumistukeen, jonka piirissä myös opiskelijat ovat, ollaan tekemässä heikennyksiä. Näitä leikkauksia paikatakseen hallitus korottaa opintotuen lainaosuutta, toisin sanoen pakottaa opiskelijat ottamaan lisävelkaa turvatakseen toimeentulonsa.
– Opiskelijajärjestöjen laskelmien mukaan päätökset leikkaavat opiskelijoiden toimeentulosta lähes viidesosan hallituskauden loppuun mennessä. Tämä tuntuu märältä rätiltä vasten kasvoja, Opiskelijaliitto Pron puheenjohtaja Sonja Tikkanen kuvailee opiskelijoiden tunnelmia.
Vaihtoehtoja velkaantumiselle on vähän. Opiskelijat ovat ainoa väestöryhmä Suomessa, joka ei voi saada perustoimeentulotukea, mikäli heillä on mahdollisuus nostaa opintolainaa pankista. Täysipäiväinen opiskelu ja toimeentuloon riittävien työtuntien yhdistelmä puolestaan heikentää monen opiskelijan jaksamista ja hidastaa tavoiteajassa valmistumista, etenkin kun heidän odotetaan työskentelevän myös kesäisin, jolloin monet muut työssäkäyvät viettävät ansaittua lomaansa. Tutkimusten mukaan yhä useampi vastavalmistunut kärsiikin uupumuksesta jo ennen varsinaisen työuran alkua.
Opiskelijoiden toimeentuloon kohdistuvien leikkausten lisäksi hallitus leikkaa korkeakoulujen rahoitusta EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksujen korotusten sekä avoimen korkeakoulujen maksujen korotusten verran. Korkeakoulujen aloituspaikkoihin hallitus osoitti budjettiehdotuksessa rahoitusta 11 miljoonaa euroa ensi vuodeksi. Määrä on riittämätön suhteessa hallituksen tavoitteeseen nostaa korkeakoulutettujen määrä 50 prosenttiin ikäluokasta vuoteen 2030 mennessä. Korkeakoulujen riittämätön rahoitus heijastuu myös opiskelijoiden hyvinvointiin.
– Opiskelijoiden ahdistus- ja masennusoireilu lisääntyi huomattavasti koronaepidemian aikana, ja tätä mielenterveysvelkaa opiskelijat maksavat edelleen. Samalla heidän henkilökohtaista velkataakkaansa lisätään ja koulutuksesta leikataan. Hallitus kurjistaa nuorten ja opiskelijoiden asemaa nyt monella rintamalla, vaikka leikkausten sijaan olisi satsausten aika, Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen painottaa.
Ammattiliitto Pro ja Opiskelijaliitto Pro odottavat parannuksia opiskelijoiden asemaan kevään kehysriihessä.
Lisätiedot: Opiskelijaliitto Pron puheenjohtaja Sonja Tikkanen p. 050 336 0807
| 15.9.2023