Irtisanomissuojan heikentämisellä voi olla yllättäviä vaikutuksia

Kirjoittaja:

Tom-Henrik Sirviö

ekonomisti

Profiili

Hallitusohjelmassa on linjattu irtisanomissuojan heikentämisestä. Jatkossa työsopimuksen purkamiseen riittää asiallinen syy, kun nykyisellään vaaditaan asiallinen ja painava syy. Toisaalta määräaikaisuus voi kestää vuoden ilman perustetta. Toimia perustellaan työllistämiskynnyksen madaltamisella.

Tutkimuksen perusteella irtisanomissuojan ja laajemminkin työsuhdeturvan heikentämisen vaikutukset työllisyyteen eivät kuitenkaan ole selviä. Osa tutkimuksista osoittaa myönteisiä työllisyysvaikutuksia. Osa taas osoittaa muutosten heikentävän juuri niiden ihmisten asemaa, joiden työllisyyttä nyt nimenomaan halutaan vahvistaa.

Vaikka jo työllisyysvaikutusten tarkastelu herättää kysymyksen heikennysten mielekkyydestä, ylipäätään työllisyys on uuden tutkimuksen kannalta näkökulmana liian kapea. Kun haetaan ratkaisuja tulevaisuuden kestävään hyvinvointivaltioon, syntyvyys on keskeinen tekijä. Tutkijat Maria De Paola, Roberto Nisticò ja Vincenzo Scoppa näyttävät Economic Policy -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessaan, että irtisanomissuojan heikentämisellä havaittiin yllättäviä ja ei-toivottuja vaikutuksia syntyvyyteen. Tutkimuksen mukaan keskimääräinen todennäköisyys saada lapsi heikkeni lähes 40 prosenttia.

Irtisanomisen helpottaminen lisää palkansaajan taloudellista epävarmuutta.

Irtisanomisen helpottaminen lisää väistämättä irtisanomisten määrää, mikä taas lisää palkansaajan taloudellista epävarmuutta. Se heikentää erityisesti huonossa työmarkkina-asemassa olevien luottamusta. Myös aiempi suomalainen tutkimus tukee ajatusta, että heikko työmarkkina-asema ja toisaalta koulutus ovat yhteydessä matalampaan syntyvyyteen.

Työllisyyskeskustelussa olisi huomioitava laajemmin uudistusten vaikutukset eri palkansaajaryhmiin myös epäsuorien vaikutusten osalta. Irtisanomissuojan heikennys ei ole ainoa hallituksen toimi, jonka vaikutukset kohdistuvat juuri epävarmassa työmarkkina-asemassa oleviin ryhmiin, kuten nuoriin, naisiin ja maahanmuuttajataustaisiin työntekijöihin. Laajamittaisella turvan heikentämisellä voi pitkällä aikavälillä olla erittäin epätoivottuja seurauksia. Onko meillä varaa tehdä uudistuksia, jotka lisäävät polarisaatiota ja voivat toimia myös tavoitteitaan vastaan?

Tom-Henrik Sirviö
Kirjoittaja on STTK:n ekonomisti

Kirjoitus on julkaistu alunperin Helsingin Sanomissa pe 20.10.2023

Ajankohtaista

16.4.2025

Varmaa on vain epävarmuus

Lue
15.4.2025

Erto on tänään ilmoittanut henkilöstöalan työt historialliseen lakkoon

Lue
15.4.2025

Tehy: Hallituksen puoliväliriihessä ei voi enää leikata lisää sote-palveluista – antaako Petteri Orpo hyvinvointialueille lisäaikaa talouden sopeuttamiseen – myös verotusta on kehitettävä oikeudenmukaisemmaksi

Lue
15.4.2025

Kasvun eväitä etsimässä

Lue
14.4.2025

Tehy faktantarkisti työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteen väitteet – ”TEM levittää virheellistä tietoa, ei kestä merivettä”

Lue
14.4.2025

Kasvun eväät – näkemyksiä elinkeinopolitiikan kehittämiseen

Lue
14.4.2025

Kansa nousi hallituksen linjaa vastaan ja äänesti vanhusten, lasten ja vammaisten puolesta

Lue
11.4.2025

Kauppasodan seurauksena kauppasopimusten kulta-aika

Lue