Työmarkkinauudistuksilla ei ole työllisyysvaikutuksia

Hallituksen suunnittelemilla ja palkansaajien asemaa merkittävästi heikentävillä työmarkkinauudistuksilla ei ole työllisyysvaikutuksia edes hallituksen oman ohjelman perusteella. Uudistukset eivät myöskään vahvista julkista taloutta, vaikka niitä on perusteltu juuri velkaantumisen taittamisella. Työmarkkinauudistuksilla voi olla jopa haitallisia vaikutuksia työllisyyteen ja velkaantumiseen.

Valtiovarainministeriö on arvioinut hallitusohjelman toimille 78 000 henkilön työllisyysvaikutuksen ja noin 1,8 miljardin euron säästöt julkiseen talouteen. Vaikutukset perustuvat pääosin sosiaaliturvan heikennyksiin. Huomionarvoista on se, että millekään työmarkkinauudistukselle ei ole arvioitu myönteisiä vaikutuksia työllisyyteen tai julkiseen talouteen.

Lakko-oikeuden heikentäminen ei kasvata työllisyyttä

STTK on listannut hallitusohjelman rajoitukset neuvottelujärjestelmään ja lakko-oikeuteen sekä heikennykset työsuhteen ehtoihin. Näille työmarkkinauudistuksilla ei ole tutkimuskirjallisuuden perusteella laskettavissa käytännössä mitään vaikutusta työllisyyteen tai julkiseen talouteen.

Lakko-oikeus on ammattiyhdistysliikkeelle elintärkeä keino puolustaa palkansaajien asemaa, vaikka lakko onkin vasta viimesijainen keino. Hallitus pyrkii rajoittamaan poliittisia lakkoja ja tukilakkoja sekä samalla kasvattamaan huomattavasti lakkosakkoja ulottaen korvausvastuun jopa henkilökohtaiselle tasolle. Lakko-oikeuden heikentämisellä ei ole käytännössä mitään vaikutusta työllisyyteen tai julkiseen talouteen myöskään hallituksen oman esitysluonnoksen mukaan.

Irtisanomisen helpottaminen alentaa tuottavuuskasvua ja syntyvyyttä

Hallituksen työmarkkinauudistuksilla voi itse asiassa olla jopa haitallisia vaikutuksia. Esimeriksi irtisanomissuojan heikentämisellä ei meta-analyysin perusteella ole työllisyysvaikutuksia. Irtisanomissuojan heikentämistä perustellaan kuitenkin usein tuottavuuskasvun vauhdittamisella, mutta toisen meta-analyysin mukaan tuottavuuskasvu pikemminkin hidastuu.

Julkisen talouden kestävyyden kannalta on vielä huolestuttavampaa se, että irtisanomissuojan heikentämisen on havaittu alentavan syntyvyyttä (ks. myös HS-mielipide). Syntyvyyden lasku aiheuttaa lisää haasteita julkiselle taloudella pidemmällä aikavälillä. Irtisanomissuojan heikentäminen todennäköisesti heikentää julkisen talouden kestävyyttä, ei vahvista sitä.

Paikallisen sopimisen lisäämisellä ei ole havaittu työllisyysvaikutuksia. Kun niitä on havaittu, vaikutus on pikemmin ollut päinvastainen. Käsittelin pari vuotta sitten blogissani OECD:n tutkimusta, jonka mukaan sopimusjärjestelmän hajautuminen heikentää työllisyyttä ja lisää työttömyyttä. Syynä on koordinaation heikentyminen. Esimerkiksi luottamusmiesten ohittaminen ja työehtosopimusjärjestelmän nakertaminen hajauttaa sopimusjärjestelmää ja vähentää koordinaatiota.

Hallituksen ajamilla työmarkkinauudistuksilla ei ole myönteisiä vaikutuksia työllisyyteen tai julkiseen talouteen. Työelämän epävarmuuden kasvattaminen saattaa jopa alentaa työllisyyttä ja heikentää julkista taloutta entisestään. Ainoa varma vaikutus hallituksen työmarkkinauudistuksilla on, että ne heikentävät palkansaajien asemaa merkittävästi.

Patrizio Lainà
Kirjoittaja on STTK:n pääekonomisti.