Hallitus on päättänyt muuttaa työsopimuslakia niin, että jatkossa työsopimus on mahdollista tehdä määräaikaisena myös ilman erityistä perustetta vuodeksi. Muutoksia työelämän lainsäädäntöön perustellaan työllistämisen esteiden purkamisella ja pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisella.
Tutkimus ei tue määräaikaisuuksien väitettyjä hyötyjä
Tutkimuskirjallisuuden perusteella määräaikaisuuksien vaikutukset työllisyyteen ovat kuitenkin lähinnä merkityksettömiä. Määräaikaisten työsuhteiden solmimisen helpottaminen lisää määräaikaisten työsuhteiden käyttämistä, mutta se tapahtuu vakituisten työsuhteiden kustannuksella. Uutta työtä ei näytä muodostuvan.
Määräaikaisuuksien lisääminen ei myöskään toimi ponnahduslautana työelämään. Metatutkimuksen mukaan iso osa tutkimuksista löytää tukea niin sanotulle dead end -hypoteesille. Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa määräaikaisuuksia ketjutetaan ja työntekijällä on todellisuudessa pienet mahdollisuudet saada vakituinen työsuhde. Lopputuloksena työntekijän ura koostuu lyhyistä ja usein pienipalkkaisista työsuhteista.
Määräaikaisuuksien lisääminen ei myöskään toimi ponnahduslautana työelämään.
Määräaikaisten työsuhteiden heikommista työehdoista löytyy tutkimusnäyttöä. Tuoreen työpaperivaiheessa olevan tutkimuksen mukaan määräaikaisten ja vakituisten työsuhteiden palkoissa on eroja. Tutkimuksessa on hyödynnetty aineistoa Alankomaista, jossa palkkaero on ollut keskimäärin lähes 10 prosenttia.
Espanjalaisella aineistolla tehdyn tutkimuksen mukaan määräaikaisten työsuhteiden helpompi käyttäminen laskeekin pitkällä aikavälillä työntekijän ansioita. Tutkimuksessa havaittiin määräaikaisten työsuhteiden helpottamisen laskeneen vuosittaisten työpäivien määrää 4,9 prosenttia ja ansioita 9,8 prosenttia. Nämä muutokset havaittiin vielä kymmenen vuotta uudistuksen jälkeen, mutta vaikutukset ovat pysyvämpiä. Vielä 27 vuoden päästä vuosittaiset ansiot ovat 7,3 prosenttia pienempiä.
Määräaikaisuus heikentää nuorten tulevaisuudennäkymiä
Määräaikaisuuksien käyttämisen helpottaminen lisää työmarkkinoiden epävarmuutta. Se vaikuttaa erityisesti nuoriin ja muuten heikossa työmarkkina-asemassa oleviin. Epävarmuuden lisääntyminen on itsessään ikävää, mutta sillä on myös epäsuoria ja usein negatiivisia vaikutuksia.
Aiemman selvityksen perusteella tiedetään, että Suomessa nuorten suhteellinen asema on heikentynyt. Pahimmillaan tuloihin negatiivisesti vaikuttava määräaikaisten työsuhteiden solmimisen helpottaminen vahvistaa kierrettä, jossa nuorten sukupolvien taloudellinen asema heikkenee. Tämä lisää yhteiskunnan polarisaatiota ylisukupolvisen epäoikeudenmukaisuuden tunteen vahvistumisen kautta.
Pahimmillaan tuloihin negatiivisesti vaikuttava määräaikaisten työsuhteiden solmimisen helpottaminen vahvistaa kierrettä, jossa nuorten sukupolvien taloudellinen asema heikkenee.
Työmarkkinoiden epävarmuuden lisääminen voi vaikuttaa myös muihin päätöksiin. Esimerkiksi italialaisen tutkimuksen mukaan irtisanomissuojan heikentäminen laski todennäköisyyttä saada lapsi lähes 40 prosenttia. Suomalaisen tutkimuksen perusteella on tiedossa, että Suomessakin sosioekonominen asema vaikuttaa syntyvyyteen.Onkin perusteltua epäillä, että nuorten työmarkkina-aseman heikentäminen vaikuttaa myös Suomessa syntyvyyteen.
Tom-Henrik Sirviö
Kirjoittaja on STTK:n ekonomisti