Paikallisen sopimisen onnistuminen edellyttää eri osapuolten näkemysten huomioimista. Tarvitaan hyviä yhteistyötaitoja ja neuvottelevaa sopimisen kulttuuria. Näin ajattelee Jarkko Koivisto, joka toimii Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry:n pääluottamushenkilönä Diakonissalaitoksella.
– Jos neuvottelukulttuurin sijaan vallalla on vaatimiskulttuuri, niin siitä ei yleensä seuraa kovin hyviä tuloksia kummallekaan osapuolelle, tarkentaa Koivisto.
Onnistumisen kannalta tärkeää on myös sopijapuolten tekemä taustatyö.
– Rakennamme yhteistä näkemystä työnantajapuolen pääneuvottelijan eli yrityksen henkilöstöjohtajan kanssa epävirallisissa keskusteluissa, joita käymme säännöllisesti. Sitä kautta vahvistuu myös virallisissa neuvottelupöydissä tarvittava luottamus, lisää Koivisto.
Hetkellisesti haastavalta sopiminen voi Koiviston mukaan tuntua silloin, jos omat ajatukset eivät mene sellaisenaan läpi.
– Yleensä taustalla on kuitenkin ihan järjellinen vaatimus. Pitää pystyä osoittamaan toiselle osapuolelle, miksi jokin asia olisi hyvä tehdä toisin. Yksi meidän arvoistamme on rohkeus ja sitä kyllä noudatetaan, jos perustelut ovat hyvät.
Edunvalvontaa ja työaika-asioita paikallisesti sopien
Koiviston työpaikalla esimerkiksi luottamushenkilöjärjestelmä perustuu Sote ry:n kanssa tehtyyn paikalliseen sopimukseen. Tavoitteena oli löytää paras mahdollinen tapa asian järjestämiseen toiminnan valtakunnallisuus ja eri kokoiset yksiköt huomioiden.
– Suomi on jaettu meillä neljään alueeseen, joilla alueelliset luottamushenkilöt huolehtivat luottamushenkilön tehtävistä. Minun tehtäväni pääluottamushenkilönä on huolehtia edunvalvonnasta koko konsernin tasolla. Toistaiseksi tämä on osoittautunut hyväksi tavaksi järjestelmän toteuttamiseen, toteaa Koivisto.
Samankaltainen paikallinen sopimus on tehty työsuojeluvaltuutettujen aluejaosta. Se astuu voimaan 1.1.2024. Parhaillaan pilotoinnin alla on myös paikallinen sopimus niin sanotusta 3+4 työaikamuodosta.
– Pilottikokeiluun osallistuvien työntekijöiden normaali työvuoro kestää 12 tuntia kahdeksan tunnin sijaan. Laskennallisesti viikossa on näin ollen kolme työpäivää ja neljä vapaapäivää. Työpäivä pitenee vain nelisen tuntia, mutta työntekijällä on paljon enemmän vapaapäiviä, summaa Koivisto.
Jo pilotin suunnitteluvaiheessa on tiedostettu, että työaikamuoto ei sovellu kaikille. Niille, joille järjestely sopii, se tuo selkeää helpotusta työn ja vapaa-ajan yhdistämiseen. Myös työnantaja hyötyy työaikamuodosta.
– Jos tarpeeksi moni yksittäisen yksikön työntekijä on tämän työaikamuodon piirissä, niin kyseisen yksikön laskennallinen henkilöstömitoitus kasvaa. Se taas on työnantajan kannalta erittäin olennaista. Saamme samalla työntekijämäärällä henkilöstömitoitusta isommaksi.
Pilotin tuloksia tarkastellaan sen päätyttyä eri osapuolia kuunnellen ja kokeilun aikana kerättyä tietoa analysoiden. Jatkosta päätetään saatujen tulosten perusteella.
Liittojen tukeen voi luottaa
Liitoilta Koivisto on saanut apua paikalliseen sopimiseen aina, kun sitä on tarvinnut. Myös luottamusta on riittänyt.
– Esimerkiksi työsuojeluvaltuutettujen paikalliseen sopimukseen sain liitoilta reunaehdot ja apua sopimussisältöjen suhteen. Sopimus on tehty liittojen ja työnantajan välillä, mutta käytännön neuvottelut käytiin minun ja työantajan edustajan välillä. Se säästää kaikkien aikaa, kun asiat voidaan hoitaa näin paikallisesti.
Liiton tarjoama luottamusmieskoulutus on auttanut Koivistoa perustietojen hankkimisessa.
– Koulutuksia on hyvin laajasti tarjolla ja esimerkiksi luottamusmieskoulutusta kehitetään jatkuvasti. Pitää olla myös itse valmis oppimaan, jotta voi kehittyä ammattilaiseksi työssään.
Koivisto kannustaa oma-aloitteisuuteen – tietoa voi etsiä ja pyrkiä sisäistämään itse ja tarvittaessa varmistaa liitolta, että on tulkinnut oikein.
– Tiedon etsiminen on osa oppimisprosessia. Liitosta autetaan kyllä, olipa asia kuinka yksinkertainen tai helppo tahansa. Oppimisen kannalta ei aina kannata mennä sieltä, missä aita on matalin.
Diakonissalaitos on säätiökonserni, joka tukee yleishyödyllisen toimintansa kautta kaikkein haavoittuvammassa asemassa olevia. Konsernin yhteiskunnallinen yritys Rinnekodit tuottaa monipuolisia sosiaali- ja terveyspalveluja erityisryhmien tarpeisiin valtakunnallisesti. Konserni työllistää noin 3200 henkilöä.
Teksti Kreetta Haaslahti
Kuva Krista Ylinen