COP28 – jokaiselle jotakin

Kirjoittaja:

Jaakko Haikonen

asiantuntija, ilmasto- ja energiapolitiikka

Profiili

YK:n ilmastokokous COP28 on valtava tapaaminen, jossa noin 70 000 rekisteröityä vierasta ja noin 140 valtionjohtajaa kokoontuu Dubaihin sopimaan seuraavia askelmerkkejä ilmastopolitiikassa ja vihreässä siirtymässä – sekä kaikessa, mikä muutokseen liittyy.

Kokouksen hyvät, pahat ja rumat

Kokouksen valtavaa kokoa on kritisoitu, mutta itse pidän sitä hyvänä. Se kertoo, kuinka merkittäväksi asiaksi ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä on noussut. Tapahtuma onkin eri tapahtumia samalla kattoteemalla – on valtioiden väliset neuvottelut, eri järjestöjen lobbausta ja vaikuttamista sekä yrityksille mahdollisuus esitellä toimintaansa ja hankkia asiakkaita ja rahoitusta. Tällä kaikella on paikkansa.

Paikalla on myös paljon viherpesua tai öljy-yhtiöiden lobbausta, mikä sekin osaltaan kertoo muutoksen vauhdittumisesta ja merkityksestä. Tulemme lähiaikoina näkemään vielä paljon eri tason vaikuttamista tätä muutosta vastaan tai sen hidastamiseksi.

Koska kokous on valtava ja monipuolinen, kymmenen minuutin aikana on helppo kohdata ihmisiä hyvin eri teemoilla. Esimerkiksi Japaniin asti itseohjautuvia sähköajoneuvoja toimittava virolainen startup-yritys tai Afrikassa ilmastorahoitusta kokoava hanke tuli tutuiksi lähes naapureina olevien Viron ja Malin paviljonkien kautta.

Siitä puheen ollen, paljon on puhuttu Suomen olevan nyt ensimmäistä kertaa mukana omalla paviljongillaan. Tämä on hieno asia, mutta paikalla ovat jo lähes kaikki muutkin maat, joista monet ovat olleet mukana jo useita vuosia.

Mites ay-liike?

Maailman palkansaajajärjestöt ovat mukana COP28:ssa laajasti ja joka puolelta maailmaa. Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC kokoustaa paikalla päivittäin ja käy keskustelua eri tahojen kanssa. ITUC vaatii, että kokouksessa hyväksyttäisiin Just Transition Work Programme, joka pitää sisällään oikeudenmukaisen siirtymän eri aspekteja, kuten työelämän oikeuksia, panostuksia osaamiseen ja työllisyyden varmistamiseen sekä sosiaaliturvan varmistamiseen vihreässä siirtymässä.

Koska kyseessä on maailmanjärjestö, palettikin on hyvin laaja. Mutta samalla on muistettava, että myös suomalaisille on merkitystä sillä, kuinka ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä koskettavat eri ihmisiä eri maissa. Tämä vaikuttaa kykyymme estää ilmastonmuutos tai vaikuttaa sen aiheuttamiin ilmiöihin kuten siirtolaisuuteen.

Itse toivoisin näkeväni palkansaajajärjestöjen kansainvälisten järjestöjen johtajia enemmän julkisessa keskustelussa ilmastonmuutoksesta ja vihreästä siirtymästä. Selvästi sitä kohti ollaankin menossa, kun oikeudenmukainen siirtymä nousee yhä vahvemmin keskusteluun, ja palkansaajajärjestöt ovat itse aktivoituneet asiassa.

Geopolitiikka tuli kylään

Venäjän johtaja Vladimir Putin näyttää tulleen vierailulle Abu Dhabiin. En tiedä, mistä miehet keskustelevat, mutta tuskin oikeudenmukaisesta siirtymästä. Molemmille maille juuri fossiilienergia on talouden perusta ja geopolitiikan väline, jota he myös käyttävät.

Geopolitiikasta puheen ollen, USA:n ilmastolähettiläs ja ex-ulkoministeri John Kerry aiheutti vipinää yllätysvierailulla Ukrainan-paviljonkiin. Itse missasin tämän vierailun noin vartilla, mutta vielähän sitä on kokousta jäljellä.

Jaakko Haikonen
Kirjoittaja on STTK:n ilmasto- ja energiapolitiikan asiantuntija. Hän osallistuu Suomen COP28-delegaatioon palkansaajien edustajana

Ajankohtaista

11.12.2024

Taksimatkojen enimmäiskorvaukset vuodelle 2025

Lue
11.12.2024

Kilpailukyky ennätystasolla – palkankorotuksia tarvitaan tukemaan kokonaiskysyntää

Lue
4.12.2024

Meto ja YT: Metsäalalla työskenteleviin kohdistetut paineet ja kritiikki ovat liikaa

Lue
4.12.2024

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Kasvu edellyttää osaamisen vahvistamista

Lue
4.12.2024

KthLiitto: Kela vähentää henkilöstöä ja toimitiloja vuonna 2025

Lue
4.12.2024

Ruotsin mallilla palkkakuoppaan – hallituksen lakiesitys uhkaa naisvaltaisten alojen palkkakehitystä

Lue
3.12.2024

Lauri Kujala STTK-Opiskelijoiden puheenjohtajaksi 

Lue
3.12.2024

Jytyn argumentit: Miksi vientimalli on Suomelle virhe?

Lue