Edustajiston puheenjohtajan Kristiina Lindroosin avauspuhe STTK:n edustajiston kokouksessa 14.12. 2023.
Arvoisa edustajisto, hallitus ja muut läsnäolijat. Olen erittäin huolestunut Suomen hallituksen politiikasta.
Kun seuraa julkisuudessa käytävää keskustelua hallitusohjelman kirjauksista, syntyy vaikutelma, että millään muulla kuin ideologialla ei ole merkitystä. Orpon hallitus tulee toteuttamaan hallitusohjelman kirjauksia riippumatta siitä, millaiset vaikutukset niillä on kansalaisiin. Suomea ollaan viemässä suuntaan, jossa vain vahvat ja varakkaat pärjäävät.
Hallituksen suunnittelemilla koulutusleikkauksilla voi olla vakavia vaikutuksia yhteiskunnalle ja yksilöille. Koulutuksen leikkaukset heikentävät tulevaisuuden työvoiman osaamista ja ammattitaitoa. Tämä voi vaikuttaa pitkällä aikavälillä kielteisesti työllisyysnäkymiin ja talouden kasvuun.
Koulutus on avainasemassa uuden teknologian ja innovaatioiden kehittämisessä. Ne ovat välttämättömiä ympäristön kannalta kestävämmän tulevaisuuden rakentamisessa.
Koulutusleikkaukset voivat pahimmillaan vähentää tutkimus- ja kehitystoiminnan resursseja, mikä voi hidastaa vihreän teknologian ja kestävän kehityksen alojen kehitystä.
Edelliset hallitukset ovat olleet huolissaan työn murroksesta, joita digitalisaatio, väestön ikääntyminen ja vihreä siirtymä vauhdittavat, mutta joita kriisivuodet ovat tuoneet esille kiihtyvällä vauhdilla meidän jokaisen arkeemme.
Yhteiskunnassa on käynnissä useita muutostrendejä, jotka haastavat toimialoja uuden osaamisen pariin yllättävän nopeasti. Näistä muutostrendeistä aiheutuviin haasteisiin vastaaminen edellyttää aiempaa vahvempaa investoimista työikäisten osaamiseen. OECD:n kyvykkyyksiä tarkasteleva SkillsOutlook-selvitys korostaa osaamisen merkitystä vihreän ja digitaalisen siirtymän murrosvaiheessa.
Lisä- ja uudelleenkoulutus on myös EU:n koulutuspolitiikan painopiste. Korkea osaaminen on kilpailukykyetu, mutta nyt Suomi on menettämässä sen.
Hallitus on päättänyt lakkauttaa aikuiskoulutustuen 1.8.2024 juuri ennen seuraavan syyskauden alkamista uusille aikuisopiskelijoille, jotka ovat kriittisen tärkeässä asemassa uudistaakseen suomalaista osaamista kaikilla toimialoilla.
Aikuiskoulutustuen yhteydessä lakkautetaan myös ammattitutkintostipendien myöntäminen, koska molemmista on säädetty samassa laissa aikuiskoulutusetuuksista. Tämän lisäksi vapaan sivistystyön rahoitusta leikataan ja opiskelijamaksuja korotetaan. Myös avoimen korkeakouluopetuksen opiskelijamaksuja korotetaan ja korkeakoulujen valtionrahoitusta leikataan. Kaikkineen leikkaukset koulutukseen ovat yhteensä 226,5 miljoonaa euroa.
Lisäksi Suomen kansainvälinen osaaminen on ottamassa takapakkia. Hallitus edistää kansainvälisten opiskelijoiden lukukausimaksujen täyskatteellistamista, mikä merkitsisi käytännössä maksujen merkittävää nostoa kansainvälisille opiskelijoille. Muutos vähentäisi Opetus-ja kulttuuriministeriön arvion mukaan EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrää 43 prosentilla.
Suomen hallitus on koulutuksen osalta valinnut aivan toisenlaisen linjan kuin muut pohjoismaat, jotka satsaavat koulutukseen. Esimerkiksi Ruotsissa on juuri otettu käyttöön kolmikantaisesti neuvoteltu uusi aikuiskoulutusta tukeva ”Omställningsstudiestöd”, jonka tavoitteena on tukea työikäisiä työelämän murroksessa. Uusi tukimalli vahvistaa työikäisten osaamista ja tukee yksilöiden ammattisiirtymiä erityisesti vihreän siirtymän haasteissa. Tätä pidetään kilpailukykytekijänä Ruotsissa. Jäämmekö me jälkeen?
Laadukas koulutus luo vahvan perustan kilpailukykyiselle työvoimalle ja taloudelle.
On tärkeää ymmärtää, että koulutusinvestoinnit eivät ole pelkästään kulueriä vaan investointeja tulevaisuuteen, perusta taloudelliselle kasvulle ja hyvinvoinnille.
Siksi koulutusleikkausten vaikutukset eivät rajoitu vain nykyhetkeen, vaan ne jatkuvat pitkälle tulevaisuuteen.
Pidän tärkeänä sitä, että ammattiyhdistysliike tekee tiiviisti töitä yhdessä ja nostaa esiin koulutusleikkausten seuraukset sekä yrittää kaikin mahdollisin keinoin vaikuttaa Orpon hallitukseen.
Ammattiyhdistysliikkeen keskinäinen yhteistyö on erityisen tärkeää nyt, kun hallitus yhdessä työantajapuolen kanssa näyttää käyvän ideologista sotaa ay-liikettä vastaan. Hintana on hyvinvointiyhteiskunnan romuttaminen ja kansalaisten eriarvoistuminen.