Puheenjohtaja Antti Palolan työmarkkinakatsaus STTK:n edustajistossa 14.12. 2023.
Muutosvarauksin.
Arvoisat edustajiston jäsenet.
Olisi oikein mukava näin joulun alla puhua iloisista asioista, mutta sellaiseen on tällä hetkellä kovin vähän perusteita. Maailma käy koko ajan levottomammaksi, emmekä ole siltä suojassa Suomessakaan. Sota Ukrainassa jatkuu. Suomi yhdessä Euroopan unionin muiden jäsenmaiden kanssa tukee Venäjän hyökkäyksen kohteeksi joutunutta maata ja tuen rahallinen panos lasketaan miljardeissa jo nyt.
Valitettavasti uudet sodat ovat jossain määrin siirtäneet huomiota pois Ukrainasta. Historiallisesti tulenaralta Lähi-Idän alueelta tulevat uutiskuvat ovat järkyttäviä. Tätä kirjoitettaessa hauraan tulitauon jälkeen sota jatkuu, eikä pysyvää rauhaa ole näköpiirissä.
Molemmat sodat – ja monet pienemmät konfliktit – vaikuttavat suoraan tai välillisesti transatlanttisiin suhteisiin. Niillä on heijastusvaikutukset Eurooppaan ja sen myötä Suomeen. Lännen tuki Ukrainalle jossain määrin rakoilee ja aiheuttaa eripuraa unionin sisällä. Protektionismi syvenee ja heijastuu monien valtioiden vaalituloksiin ja harjoitettavaan politiikkaan. Yhdysvalloissa valmistaudutaan presidentinvaaleihin ja on pakko todeta, että sen paremmin republikaanien kuin demokraattienkaan tähänastiset pääehdokkaat eivät herätä kovin suurta luottamusta. – Kaiken kaikkiaan saamme rajojen takaa kovin vähän hyviä uutisia. Silti maailmankaupasta täysin riippuvaisen Suomen on jotenkin pystyttävä luovimaan näissä monimutkaisissa geopolitiikan labyrinteissä.
Olemme luisumassa koko ajan voimistuvan polarisaation tielle. Äärioikeistolaiset liikkeet ja niihin liittyvät ilmiöt ovat vahvistuneet kaikkialla. Demokratialla ei ole tällä hetkellä liikaa ystäviä. Ensi vuoden Euroopan parlamentin vaalit ovat tässä mielessä merkittävä etappi.
Naapurimme Venäjä on kunnostautunut hybridivaikuttamisessa ja houkutellut ihmisiä Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan valtioista maansa kautta Suomeen. Rajan yli polkupyörillä ja potkulaudoilla tuleville on nyt laitettu stoppi ja koko Suomen itäraja on tällä hetkellä täyssulun jälkeen auki vain osittain.
Suomen on pidettävä päänsä kylmänä ja hybridivaikuttamisen kohteenakin muistettava lait ja kansainväliset sopimukset, joiden noudattamista vaadimme muilta. Luottamukseni Suomen viranomaisiin ja poliittiseen johtoon on näissä asioissa vahva. Olemme aina asuneet karhun naapurissa. Valmiutemme sen erilaisia manöövereitä vastaan on vahva. Tammikuun presidentinvaalit ovat Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan näkökulmasta hyvin tärkeät.
Hyvät kuulijat.
Jos ei mene maailmalla hyvin, Suomessakin elämme outoja ja levottomuutta herättäviä aikoja paitsi rajoillamme, myös työmarkkinoilla.
Kun viime keväänä kokoonnuimme, hallitusneuvottelut olivat kesken. Totesin tuolloin, että eduskuntavaalit ovat aina mitä suurimmassa määrin myös työelämävaalit, sillä hallitusohjelmassa päätetään monista työntekijöitä koskevista asioista.
Nyt tiedämme, mitä tuleman piti. Hallitusohjelma teki elinkeinoelämän ja yrittäjien ikiaikaisista päiväunista kerta heitolla totta. En tässä yksityiskohtaisesti kertaa asioita, joita ohjelmaan on kirjattu. Tiedämme jo, mitä ohjelma toteutuessaan tarkoittaa yhteiskunnan heikompiosaisille kuten esimerkiksi työttömille, pienipalkkaisille, asumistuen varassa eläville, yksinhuoltajaperheille tai opiskelijoille. Työtaisteluoikeutta rajoitetaan tavoitteena vahvempi isäntävalta. Koulutuksesta ja osaamisesta leikataan lakkauttamalla hyvin toimiva aikuiskoulutustuki, vaikka digitalisaatio etenee ja pitäisi ottaa harppaus vihreään siirtymään. Niin sanotulla Suomen mallilla halutaan luoda vientialavetoinen palkkakatto, joka toteutuessaan jäädyttäisi naisvaltaisten alojen palkkakehityksen. Ja niin edelleen.
Toki hallitusohjelmassa on hyviäkin asioita. Mutta työmarkkinajärjestön näkökulmasta niihin on suorastaan mahdoton keskittyä, kun meille keskeisissä asioissa esityksillämme on pyyhitty pöytää. Kolmikantaiseksi mainostettu valmistelu on ollut pelkkä kulissi. Lopputulos on nopeasti kyhättyä lainsäädäntöä, joka ei piittaa palkansaajapuolen lausunnoista eikä muutoinkaan kestä kunnollista arviointia.
Hallituksen työelämää koskevat uudistukset ovat puhtaasti ideologiset vailla mitään todennettuja työllisyys- tai taloudellisia vaikutuksia. Hallitus käyttäytyy kuin hovi, jossa kuningas ja kuningatar suhtautuvat kansaansa alamaisina. Ammattiyhdistysliikkeelle on hovissa varattu narrin rooli.
***
Olisi luullut, että viimeisimmän palkkakierroksen hulinoista olisi jotain opittu ja haluttu vakauttaa tilannetta työmarkkinoilla. Mutta ei. Elinkeinoelämä kuiskaa ja hallitus vie työmarkkinoita yhä rauhattomampaan suuntaan. – On jotenkin hämmentävää kuunnella, kun hallitus puhuu kauniisti siitä, miten Suomea viedään pohjoismaisen työmarkkinamallin suuntaan. Tosiasiassa meitä viedään koko ajan kauemmas siitä mallista, johon kuuluu työmarkkinaosapuolien vuoropuhelu, toisten kuunteleminen ja kunnioitus ja osapuolien eriävien näkemysten yhteensovittaminen.
Maan hallitus ja elinkeinoelämä ovet ajaneet niin sanotun Ruotsin työmarkkinamallin siirtämistä Suomeen. STTK:n kanta on, että työmarkkinamallista ei pidä säätää lailla, vaan pohjoismaiseen tapaan työmarkkinaosapuolten on pyrittävä löytämään yhteinen näkemys järjestelmän perusrakenteesta. Työmarkkinamallissa on jatkossakin säilyttävä edellytykset toimialakohtaisten ratkaisujen ja palkkatasa-arvon edistämiseen.
Työehtosopimusneuvottelujen tukemiseksi tarvitaan yhteistyöelin, jonka tehtävä on muodostaa yhteinen näkemys talouden tilannekuvaksi ja neuvottelujen pohjaksi. Yhteistyö talouden tilannekuvaan liittyen on syytä käynnistää viipymättä ilman kytkentää olemassa oleviin instituutioihin.
***
Olemme jo saaneet esimakua siitä, mihin hallitusohjelman kirjaukset johtavat. Pitkin syksyä olemme nähneet erilaisia työtaistelutoimia ympäri Suomea. STTK:n marraskuinen #kohtuuskaikessa mielenilmaus osoitti, että myös meidän kentässämme tyytymättömyys on suurta, kun tuhannet kokoontuivat marssimaan Helsingin Kansalaistorille. Tänään sisarjärjestömme SAK järjestää eri puolilla Suomea, useilla aloilla ja tuhansilla työpaikoilla poliittisia työtaisteluita hallituksen esityksiä vastaan. Myös STTK:n jäsenliittoja on mukana työtaisteluissa. Mukana ovat Ammattiliitto Pro ja Toimihenkilöliitto Erto. Lisäksi Tehy ja SuPer ovat ilmoittaneet, että ne eivät tee lakonalaista työtä. Työtaistelut hankaloittavat vuorokauden ajan suomalaisten elämää. Tämä on tietysti valitettavaa, mutta puolustamme jäsentemme työehtoja ja reilua sopimusyhteiskuntaa. Emme hyväksy työehtojen heikentämistä.
Hallitus näyttää vievän ohjelmaansa määrätietoisesti eteenpäin eikä osoita merkkiä siitä, että perääntyisi tavoitteistaan. – Mutta eihän tämä tähän jää. Ammattiyhdistysliike ei kerta kaikkiaan hyväksy työlainsäädäntöön ja sosiaaliturvaan tehtäviä heikennyksiä. Mihin se seuraavaksi johtaa, jää lähiaikoina nähtäväksi. Paras olisi, jos ay-liike toimisi yhdessä. Mitä enemmän meitä on, sitä vaikuttavampia olemme – kaikessa toiminnassamme.
Hyvä edustajisto.
Hallitus ja suomalainen elinkeinoelämä haluavat laittaa suomalaiset palkansaajat junan kolmanteen luokkaan, mutta itse istuvat salonkivaunussa. Eikä riitä, että hallitus leikkaa heikompiosaisilta. Sen lisäksi hallitus on keventämässä veroja hyvin toimeen tulevilta. Kun Suomen talouden on ennustettu lähikuukausina hyytyvän, nämä ovat outoja yhtälöitä.
Kaikilla linjanvedoilla on seurauksensa. Vaikka ne eivät näkyisi välittömästi, on syytä olla erittäin huolissaan siitä, millainen on horisontissa siintävä Suomi. Kivijalkoja, joiden varaan suomalainen menestys on rakennettu, murennetaan pala palalta. Tällä tyylillä Suomea viedään luokkayhteiskunnaksi, joissa rikkaat rikastuvat, köyhät köyhtyvät, vastakkainasettelu lisääntyy ja sen myötä levottomuus ja turvattomuus.
***
Tämän työmarkkinahulinan keskellä aloittelemme eläkeneuvotteluja. Niistä ei toistaiseksi ole paljon kerrottavaa. Tunnelma tiivistynee vasta ensi vuoden loppupuolella, ja valmista pitäisi olla tammikuun 2025 lopussa.
Eläkejärjestelmämme on hyvässä kunnossa, mutta jotta se semmoisena pysyisikin, aika ajoin tarvitaan huoltoa. Viimeisimmän uudistuksen jälkeen olemme voineet havaita, että järjestelmä toimii, kuten on toivottu: työurat ovat pidentyneet. Samanaikaisesti järjestelmän ylle on kasaantunut pilviä, jotka eivät ole sen paremmin poliitikkojen kuin eläkeneuvottelijoiden häädettävissä. Merkittävin niistä on maamme väestön ikärakenne – kasvava ikääntyneiden määrä ja entisestään laskeva syntyvyys. Tämä tarkoittaa yhtäältä ikäsidonnaisen hoidon ja kustannusten kasvua, toisaalta maksajien joukon hiipumista. Ongelma on myös alhainen maahanmuutto, jota tämä hallitus edelleen haluaa suitsia. Suomi tarvitsee ehdottomasti nykyistä enemmän kansainvälistä rekrytointia – eikä pelkästään eläkejärjestelmän turvaamiseksi.
Ei riitä, että hallitus on työlainsäädännön ja sosiaaliturvan kimpussa. Eläkepöydästä se haluaa ratkaisun, joka vahvistaisi julkista taloutta pitkällä aikavälillä noin miljardilla ja keinot eläkevakuutusmaksutason pitkän aikavälin konkreettiseen vakauttamiseen, jossa työeläkejärjestelmä sopeutuu talouden mahdollisiin shokkeihin sääntöpohjaisen vakautusjärjestelmän avulla. STTK:ssa olemme linjanneet, että mahdollisia tulevia uudistuksia on tehtävä ensisijaisesti eläkejärjestelmän kestävyyden kannalta. Emme lämpene ajatukselle automaattisista vakauttajista, jotka todennäköisesti toimisivat automaattisina eläke-etuisuuksien leikkureina.
Eläkejärjestelmää on tarkasteltavat yli sukupolvien, eläkelupaus pidettävä ja poliitikkojen pidettävä tästä näppinsä irti. Näissäkin eläkeneuvotteluissa kaikkien järjestelmän kestävyyttä tukevien elementtien on oltava aidosti pöydässä. Niitä ovat eläkemaksut, eläke-etuudet ja sijoitustoiminta. Julkista taloutta on toki hoidettava, mutta ei eläkevaroista.
***
Hyvät edustajiston jäsenet.
Kokouspäiviemme jälkeen on viikko jouluun. Vielä hetken valo vähenee ja kaamos syvenee. Joulun jälkeen alkaa päivä pidentyä ja valo vähitellen lisääntyä. Toivotaan, että myös maan hallitus näkisi valon ja pääsisimme jossain vaiheessa avaamaan työmarkkinoiden umpisolmuja neuvotellen ja aidolla yhteistyöllä.
Toivotan kaikille rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta.