STTK tutki: Yksilöllinen tuki, luottamus ja kannustus avaintekijöitä osatyökykyisten työkyvyn kokemuksessa

Suomessa arvioidaan olevan noin 65 000 työelämän ulkopuolella olevaa, työhön kykenevää ja halukasta osatyökykyistä*. Viidennes työikäisistä kokee työkykynsä alentuneeksi. Osatyökykyisyys koskettaa merkittävää osaa väestöstä.

Työkyvyn kokemus on hyvin yksilöllinen ja moninainen. Se vaihtelee esimerkiksi iän, työmarkkina-aseman sekä terveyden- ja toimintakyvyn muuttuessa. STTK:n julkaiseman selvityksen mukaan työkyvyn kokemukseen vaikuttaa saatu tuki, luottamus ja kannustus – tai niiden puute. Esimerkiksi työpaikan ilmapiirillä ja hyvällä johtamisella on suuri merkitys. Selvityksen on STTK:lle laatinut Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Atte Vieno.

Työkyky muovautuu osana henkilökohtaisia elämäntilanteita. Työllistymiseen tai työelämässä pysymiseen ei ole patenttiratkaisua, vaan yksilöllisten tarpeiden huomioiminen on välttämätöntä. Erityisen tärkeää olisi tukea työuran alkuvaiheessa olevien osatyökykyisten ammatillisen identiteetin muotoutumista.
– Nuorten myönteiset kokemukset työstä rakentavat itseluottamusta. Kielteiset taas saattavat syrjäyttää työmarkkinoilta pysyvästi, Atte Vieno kuvaa.

Yksilöllinen tuki avain työllisyystavoitteiden saavuttamiseen

Hallitus on asettanut tavoitteekseen työllisten määrän lisäämisen sadalla tuhannella vuoteen 2027 mennessä.
-Tavoitteeseen ei päästä ilman merkittäviä panostuksia osatyökykyisten työllisyyttä tukeviin palveluihin. Työttömät kokevat usein terveydelliset syyt työllistymisen esteeksi. Heikko työkykyongelmien tunnistaminen pitkittää työttömyyttä, mikä johtaa ennestään heikkenevään työkykyyn, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola painottaa.

Pitkittyneet työkykyongelmat johtavat usein väliinputoamiseen etuuksissa ja palveluissa. Joustava mahdollisuus ottaa vastaan osa-aikaista työtä tukisi monen osatyökykyisen hyvinvointia ja toimeentuloa.
– Tähän mennessä hallitus on pikemminkin hankaloittanut osatyökykyisten työelämään kiinnittymistä ja heikentänyt työn vastaanottamisen kannustimia. Esimerkiksi päätös työttömyysturvan suojaosan poistosta, joka on nyt 300 euroa/kk, heikentää kannusteita ottaa vastaan keikka- ja osa-aikatyötä. Merkittävä osatyökykyisten työelämään pääsyä tukenut väylä eli palkkatuettu työ ei jatkossa enää kerrytä ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehtoa, Palola toteaa.

Myös työelämässä olevan väestön työkyvyn ylläpito kaipaa panostuksia.
– Työturvallisuussääntelyn täsmentäminen psykososiaalisiin kuormitustekijöihin liittyvien velvoitteiden osalta olisi hallitukselta selkeä viesti inhimillisemmän työelämän puolesta Se vahvistaisi varhaista tukea mielenterveyden haasteiden ja uupumuksen ennaltaehkäisemiseksi työelämässä, Palola korostaa.   

Lisätietoja selvityksestä:
Atte Vieno, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto, p. 050 366 0599, atte.vieno@helsinki.fi
Lisätietoja STTK:ssa:
Antti Palola, p.040 509 6030, antti.palola@sttk.fi

* Lähde: Soste, 2023 SOSTEn keinot työvoimapulan ratkaisemiseksi – Soste

Ajankohtaista

16.4.2025

Varmaa on vain epävarmuus

Lue
15.4.2025

Erto on tänään ilmoittanut henkilöstöalan työt historialliseen lakkoon

Lue
15.4.2025

Tehy: Hallituksen puoliväliriihessä ei voi enää leikata lisää sote-palveluista – antaako Petteri Orpo hyvinvointialueille lisäaikaa talouden sopeuttamiseen – myös verotusta on kehitettävä oikeudenmukaisemmaksi

Lue
15.4.2025

Kasvun eväitä etsimässä

Lue
14.4.2025

Tehy faktantarkisti työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteen väitteet – ”TEM levittää virheellistä tietoa, ei kestä merivettä”

Lue
14.4.2025

Kasvun eväät – näkemyksiä elinkeinopolitiikan kehittämiseen

Lue
14.4.2025

Kansa nousi hallituksen linjaa vastaan ja äänesti vanhusten, lasten ja vammaisten puolesta

Lue
11.4.2025

Kauppasodan seurauksena kauppasopimusten kulta-aika

Lue