Hallitus haluaa vahvistaa vientivetoista työmarkkinamallia Suomen pitkän tähtäimen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Tavoite pyritään toteuttamaan lainsäädännöllä siten, että palkantarkistusten yleistä linjaa ei voisi jatkossa ylittää työriitojen sovittelussa annettavalla sovintoehdotuksella.
STTK:n mielestä lakiin kirjattu vientimalli lisäisi, pahentaisi ja pitkittäisi työriitoja. Se myös heikentäisi valtakunnansovittelijan toimintaedellytyksiä ja vähentäisi sovittelutoimen tosiasiallista merkitystä. Lisäksi edellytykset palkkatasa-arvon edistämiseen heikkenisivät rajusti.
– Tämä kaikki heikentäisi Suomen työmarkkinoiden toimivuutta. Työmarkkinamallin on perustuttava työmarkkinaosapuolten yhteisymmärrykseen ja sopimiseen, eikä siitä tule säätää lailla, johtaja Minna Ahtiainen korostaa.
Suomalaiset työmarkkinat vahvasti sukupuolittuneet
Suomalaiset työmarkkinat ovat hyvin sukupuolittuneet. Tasa-ammatit ovat niitä, joissa on vähintään 40 prosenttia sekä naisia että miehiä. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 tasa-ammateissa työskentelevien osuus oli vain kymmenen prosenttia palkansaajista.
Työvoimatutkimuksen mukaan työllisten naisenemmistöisimmät toimialat vuonna 2022 olivat terveys- ja sosiaalipalvelut (naisia 85 %), muu palvelutoiminta mukaan lukien järjestöt (naisia 73 %) ja koulutus (naisia 69 %). Työllisten miesten yleisimpiä ammatteja vuonna 2022 puolestaan olivat luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijat, kuljetustyöntekijät ja rakennustyöntekijät (paitsi sähköasentajat).
– Työmarkkinoiden segregaatio ja naisvaltaisten alojen palkkauksellinen aliarvostus ovat tekijöitä, jotka osaltaan vaikuttavat naisten ja miesten välisen palkkaeron taustalla. Palkkaukseen liittyy myös rakenteellisia tekijöitä, jotka vaikuttavat palkkojen kehittymiseen, kuten sopimuskorotusten ylittävän ansiokehityksen vähäisyys julkisen sektorin palkkauksessa. Naisen euro vuonna 2023 oli 84,3 senttiä, Ahtiainen muistuttaa.
STTK korostaa, että lakiin kirjattu vientimalli ei huomioi Suomen erityispiirteitä toimialojen eriytymisestä sukupuolen perusteella.
– Malli heikentäisi tilannetta entisestään, kun mahdollisuudet palkkaerojen umpeen kuromiseksi heikkenisivät. Palkkojen jälkeenjääneisyys kasvaa sekä palkkauksen rakenteellisten tekijöiden vuoksi että naisten keskimäärin matalampien palkkojen ja prosentuaalisten palkankorotusten vuoksi. Myöskään valtakunnansovittelijalle ei jäisi mahdollisuuksia edistää palkkatasa-arvoa, Minna Ahtiainen toteaa.
STTK ja SAK kutsuvat koolle STOP nyt! -mielenosoituksen 1. helmikuuta työelämäheikennyksiä vastaan
Palkansaajakeskusjärjestöt SAK ja STTK kutsuvat koolle STOP nyt! -mielenosoituksen hallituksen työelämäheikennyksiä ja sosiaaliturvan leikkauksia vastaan torstaina 1. helmikuuta. Mielenosoitus järjestetään Helsingin Senaatintorilla klo 12.00–14.00.
Mielenosoituksella vastustetaan työelämäheikennyksiä, kuten lakiin kirjattua vientimallia. Järjestöt haluavat lähettää yhdessä työelämää ja suomalaisten hyvinvointia heikentävälle hallitukselle viestin: uudistusten valmistelussa on painettava jarrua.
