Hallitusohjelma edistää työehtojen heikentämistä – ei aitoa paikallista sopimista

Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite lisätä paikallista sopimista. Se tapahtuu hallitusohjelmakirjausten mukaan
a. poistamalla työlainsäädännöstä järjestäytymättömiä, yleissitovaa työehtosopimusta noudattavia yrityksiä koskevat paikallisen sopimisen kiellot,
b. mahdollistamalla yrityksen kanssa tehdyllä työehtosopimuksella poikkeaminen samoista työlainsäädännön säännöksistä, joista poikkeaminen on nyt mahdollista vain valtakunnallisella työehtosopimuksella ja
c. paikallisen sopimisen mahdollistamisella yritystasolla niin, että sopijana voi olla luottamusmies, luottamusvaltuutettu, muu henkilöstön valitsema edustaja tai koko henkilöstö.

STTK teetti vuoden 2023 syksyllä Aula Researchilla hallituksen kaavailemiin työmarkkinauudistuksiin liittyvän kyselyn. Kyselyyn vastasi yli kaksi tuhatta 18–74-vuotiasta suomalaista. Vastaajista 69 prosenttia oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että luottamusmiehen asemaa työntekijän oikeuksien valvojana on parannettava. Ainoastaan kolme prosenttia vastaajista oli väitteestä täysin eri mieltä ja kymmenen jokseenkin eri mieltä.

Vastaajista 37 prosenttia suhtautui jokseenkin tai erittäin kielteisesti siihen, että jatkossa paikallisen sopimisen neuvotteluosapuolena voisi olla joku muu henkilö kuin luottamusmies. Väitteeseen erittäin tai jokseenkin myönteisesti suhtautui 23 prosenttia. Vastaajista 40 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa tai ei suhtautunut väitteeseen myönteisesti eikä kielteisesti.

Hallitusohjelmakirjauksilla ei pyritä luottamusmiehen aseman parantamiseen.

Hallitusohjelmakirjauksilla ei pyritä luottamusmiehen aseman parantamiseen. Päinvastoin: asemaa halutaan heikentää sillä, että jatkossa paikallisia sopimuksia voisivat tehdä myös muut henkilöstön edustajat. Paikallinen sopiminen aiotaan myös laajentaa yleissitovaan kenttään, jossa edelleen osa työnantajista kieltäytyy tunnustamasta työehtosopimukseen perustuvan luottamusmiehen asemaa, vaikka korkein oikeus on todennut järjestäytyneiden työntekijöiden oikeuden valita luottamusmies myös järjestäytymättömän työnantajan palveluksessa.

Hallitusohjelman kontekstissa paikallinen sopiminen tarkoittaa käytännössä työehtojen heikentämistä, koska jo nyt niin työlainsäädännön kuin työehtosopimusten kautta tulevista työehdoista saa sopia paremmin myös yleissitovassa kentässä. Ehdoista heikommin sopiminen tahdotaan mahdollistaa yhä laajemmalle joukolle työpaikkoja, ja sopijapuoleksi halutaan myös työehtosopimusjärjestelmän ulkopuolisia henkilöstön edustajia.

Edellä todetun perusteella hallitusohjelmakirjausten taustalla ei ole aito halu lisätä paikallista sopimista. Sen sijaan on tahto tehdä työehdoista heikommin sopiminen helpommaksi ja vähentää järjestäytymisen kannusteita. Pidemmällä aikavälillä uudistukset voivat rapauttaa koko yleissitovaa järjestelmää, jos yhä useampi työnantaja päättää olla järjestäytymättä, koska samat edut saa myös ilman järjestäytymistä.

Paikallinen sopiminen on luotu osaksi normaalisitovaa työehtosopimusjärjestelmää ja syystä. Työehtosopimusta neuvottelevat osapuolet ovat pohtineet, mitä asioita juuri kyseisen työehtosopimuksen piirissä on ollut syytä avata paikallisen sopimisen piiriin, millaisella menettelyllä paikalliset sopimukset on tehtävä ja kuka voi toimia sopijaosapuolena. Sopimustasapainosta on huolehdittu turvaamalla luottamusmiehen oikeuksia esimerkiksi tiedonsaantiin. Työehtosopimuksen oikea tulkinta varmistetaan tarjoamalla koulutusta ja neuvontaa. Mahdollisia erimielisyyksiä varten on sovittu omat menettelyt.

Jatkossa hallituksen tahdon mukaan paikallisia sopimuksia voivat solmia osapuolet, joilla ei ole koulutusta työehtosopimuksen sisällöstä. Sopijaosapuolten tasapainoa ei ole varmistettu, eikä työehtosopimuksen mukaista riidanratkaisumenettelyä tarvitse noudattaa. Tämä ei edistä aitoa paikallista sopimista, vaan heikentää luottamusmiehen asemaa ja helpottaa työehtojen heikentämistä.

Sanna Rantala
Kirjoittaja on STTK:n juristi.