Suomi aikoo olla äänestämättä EU:n yritysvastuudirektiivin puolesta, vaikka se on aiemmin sitä nimenomaan vaatinut.
Yritysvastuudirektiivi asettaisi suurille yrityksille velvollisuuden selvittää toimintaansa liittyvät haitalliset ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutukset sekä puuttua niihin. Yrityksille tulisi myös velvollisuus laatia ja toteuttaa ilmastotoimia koskevat siirtymäsuunnitelmat, joilla niiden liiketoiminta saataisiin YK:n Pariisin ilmastosopimuksessa sovittujen ilmastotavoitteiden mukaiseksi.
Direktiivin myötä yritysten aiheuttamien ihmisoikeusloukkausten uhreilla olisi paremmat mahdollisuudet saada oikeutta EU:n jäsenvaltioiden tuomioistuimissa. Siksi useissa maissa olisi välttämätöntä laajentaa kanneoikeutta ja todisteiden esittämisvelvollisuutta, mitä Suomen hallitus vastustaa. Hallitus lähetti viime viikolla eduskunnan käsittelyyn kannan, jonka mukaan Suomi on valmis kaatamaan yritysvastuudirektiivin EU:n neuvoston kokouksessa 9. helmikuuta. Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK vetoavat voimakkaasti kansanedustajiin Suomen kannan muuttamiseksi yritysvastuudirektiiviä puoltavaksi.
Ryhmäkanneoikeuden laajentaminen tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kansalaisjärjestöt voisivat edustaa ihmisoikeusloukkausten uhreja oikeudessa omissa nimissään. Todisteiden esittämisvelvollisuuden laajentaminen taas on välttämätöntä, jotta uhrien kanteet ylipäätään voisivat menestyä tuomioistuimissa.
– Hallituksen kanta on vastuuton, sillä molemmat näistä uhrin oikeussuojaa vahvistavista direktiiviesityksistä ovat välttämättömiä direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi ne ovat Euroopan perusoikeusviraston suosituksen mukaisia, toteaa SAK:n johtava asiantuntija Pia Björkbacka.
Suomen hallituksen kannanmuutos tuntuu erikoiselta siksikin, että Suomi on direktiiviä alun alkaen vaatinut. Suomi sai myös useita keskeisiä tavoitteitaan läpi neuvotteluissa. Euroopan tasoinen direktiivi takaisi sisämarkkinoilla yrityksille tasapuolisen kilpailuympäristön.
– Suomi ajaa tällä itseään kauas EU:n kehittämisestä ja kestävän kehityksen periaatteista kansainvälisissä järjestöissä. Direktiivin voimaantulo olisi globaalisti merkittävä signaali siitä, että kilpailukykyä ei haeta ihmisoikeuksia tai ympäristöä loukkaamalla, yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Elena Gorschkow painottaa.
– Suomen kannan muutos asettaisi myös vastuulliset suomalaiset yritykset erittäin vaikeaan asemaan. Jo vuoden 2019 eduskuntavaalien alla Ykkösketjuun-kampanjassa oli mukana suuria suomalaisia yrityksiä, joka tavoittelivat yritysvastuusäätelyä jopa kansalliselle tasolle, Akavan johtava asiantuntija Anu Tuovinen muistuttaa.
Lisätietoja:
Johtava asiantuntija Pia Björkbacka, SAK, pia.bjorkbacka@sak.fi puhelin 050 464 5342
Johtava asiantuntija Anu Tuovinen, Akava, anu.tuovinen@akava.fi puhelin 050 308 6943
Yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Elena Gorschkow, STTK, elena.gorschkow@sttk.fi puhelin 044 743 1725
Elena Gorschkow | 6.2.2024