Sote-rahoitusta ei voi kiristää – hoitoon pääsy ja perusoikeudet vaarassa

Petteri Orpon hallituksen ohjelmasta Vahva ja välittävä Suomi -ohjelmasta syntyy vaikutelma turvasta ja toivosta. Ainakin sote-palveluissa tilanne on kuitenkin päinvastainen. Hallituksen aikomus kiristää sote-alan rahoitusta on tyly viesti vasta vuoden toimineille hyvinvointialueille, erityisesti siellä työskentelevälle henkilöstölle ja sote-palveluita tarvitseville kansalaisille.

Hallitusohjelman kirjaukset sote-rahoituksen kiristämisestä uhkaavat kansalaisten oikeutta saada ajoissa sosiaali- ja terveyspalveluita. Lisäksi ne uhkaavat koko sote-uudistuksen toimeenpanoa. Hyvinvointialueiden toiminta on vasta alkuvaiheessa, joten aikaa muutokselle on annettava. Hyvinvointialueiden budjetit ovat kaikkialla alijäämäisiä ja rahoitusvaje merkittävä. Henkilöstöllä on täysin aiheellinen pelko, että hyvinvointialueiden taloutta aletaan sopeuttaa leikkaamalla henkilöstöstä. On kuitenkin selvää, että hoitovelkaa ei voida purkaa eikä hoitoa turvata ilman rahaa ja hoitohenkilöstöä. Riittävä henkilöstö varmistetaan palkkoja ja työoloja parantamalla, mikä edellyttää riittävää rahoitusta.

Synnymme, elämme ja kuolemme sote-palveluiden piirissä. Jokaisella on kertomus tai kokemus terveyspalveluista.

Hoitajapulan ratkaisematta jättäminen maksaa

Hoitajapulan ratkaiseminen maksaa, mutta sen ratkaisematta jättäminen maksaa vielä enemmän: hoitojonot kasvavat, sairauspoissaolot lisääntyvät, vaikeahoitoisia potilaita on yhä enemmän, päivystykset ruuhkautuvat ja niin edelleen. Tehyn selvityksen mukaan 86 prosenttia kansalaisista on samaa mieltä tästä. Kansalaisten näkemys kuvastaa hyvin sitä, että hoitoon pääsy on yksi perusoikeuksista.

Keväällä 2023 Tehyn teettämän selvityksen mukaan kansalaiset eivät ole valmiita tinkimään sosiaali- ja terveyspalveluista. Viesti päättäjille oli selkeä, mikä ei ole ihme, sillä sote-palvelut koskettavat meitä kaikkia jossain elämämme vaiheessa. Synnymme, elämme ja kuolemme sote-palveluiden piirissä. Jokaisella on kertomus tai kokemus terveyspalveluista. Erityisesti äkillinen sairastuminen tai onnettomuuteen joutuminen pysäyttää, ja huomaamme, että me kaikki tarvitsemme sote-palveluita.

Kansalaisten hoitoon pääsy on turvattava. Etenkin erikoissairaanhoidon jonot ovat ennätyksellisen pitkät ja perusoikeuksia jää toteutumatta.

THL:n mukaan elokuun 2023 lopussa lähes 178 000 potilasta odotti pääsyä kiireettömään erikoissairaanhoitoon hyvinvointialueiden sairaaloissa. Elokuun lopussa 2023 yli puoli vuotta jonottaneita potilaita oli 9 400 potilasta enemmän kuin saman vuoden huhtikuussa. Jonossa olevien potilaiden määrä kasvaa koko ajan. Hoitojonot pitenivät selvästi jo pandemian seurauksena, eikä tilannetta ole saatu korjattua. Sote-menojen rahoitusta ei voi kiristää yhtään.

Säästöjen hakeminen hoitajamitoituksesta ikävä viesti hoitajille

Hoitajamitoitus (0,7) säädettiin edellisellä eduskuntakaudella vanhuspalveluiden vakavien laiminlyöntien ja ongelmien takia. Hoivakoteja jopa jouduttiin sulkemaan potilasturvallisuuden vaarantumisen takia, koska hoitajia oli liian vähän. Nyt hallitus hakee hoitajamitoituksesta säästöjä. Ympärivuorokautisen palveluasumisen hoitajamitoituksen (0,7) voimaantulo on siirretty vuoteen 2028, kun uudistuksen piti astua voimaan 1.12.2023. Päätös vaikuttaa ikääntyvien hoitotyön arkeen. Työkavereita on yksinkertaisesti liian vähän. Mitoituksen voimaantulon siirtäminen oli ikävä viesti hoitajille ja tulee vähentämään sote-alan veto- ja pitovoimaa. Matalampi henkilöstömitoitus voi johtaa myös siihen, että päivystykset ja erikoissairaanhoito kuormittuvat entisestään, ja kustannukset kasvavat potilaiden valuessa näiden palveluiden piiriin. Hoitohenkilöstö, ikäihmiset ja heidän omaisensa ansaitsevat parempaa.

Riittämätön rahoitus rapauttaa henkilöstön osaamista

Hyvinvointialueiden rahoituksen riittämättömyys tulee näkymään henkilöstön osaamisen kehittämisessä. On vaara, että tilauskoulutusten hankinta ulkopuolisilta tahoilta vähenee. Eniten tästä kärsivät toimintayksiköt, joilla ei ole resursseja tarjota henkilöstökoulutusta sisäisenä koulutuksena. Suuntaus on ristiriidassa sote-alan henkilöstön jatkuvan oppimisen- ja ammatillisen kehittymisen edellytyksien parantamispyrkimysten kanssa. Tilannetta pahentaa entisestään hallituksen suunnitelma lopettaa aikuiskoulutustuki ensi vuoden elokuusta alkaen. ”Kuin isku vasten kasvoja” on sote-ammattilaisten kuvaus tilanteesta. Mahdollisuus ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan työuran aikana on yksi merkittävistä 53 sote-alan veto- ja pitovoimaa lisäävistä tekijöistä. Aikuiskoulutustuki on mahdollistanut muun muassa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, ylemmän korkeakoulututkinnon tai erikoistumiskoulutuksen suorittamisen.

Terveys on pääoma, josta on huolehdittava

Korostan, että terveys on pääomaa ja toimiva terveydenhuolto sen pääoman hoitamista. Terveydenhuoltoon tulee suhtautua investointina eikä kulueränä. Mitä paremmin peruspalvelut toimivat, sitä vähemmän joudutaan turvautumaan vaativampaan ja kalliimpaan hoitoon. Ilman osaavaa henkilöstöä ei terveydenhuollossa mikään toimi.

Viime kädessä sote-sektori vastaa siitä, että suomalaisilla on mahdollisuus osallistua työelämään ja pitää yhteiskunnan pyörät pyörimässä. Minun ”vahva ja välittävä Suomeni” ottaa vastuun siitä, että kansalaisilla on toimiva sosiaali- ja terveydenhuolto. Päättäjien on ymmärrettävä, että oikea-aikainen hyvä hoito säästää tosiasiassa myös kustannuksia.

Kirsi Sillanpää

Johtaja, Tehy ry

STTK on julkaissut pamfletin, joka viitoittaa osaltaan tietä hyvinvointialueiden rahoituksen suuntaviivojen pohtimiseen. Siihen on koottu asiantuntijakirjoituksia, jotka luovat erilaisia näkymiä yhteiseen tulevaisuuteemme.

https://www.sttk.fi/ratkaiseeko-raha-hyvinvointialueet-kahden-tulen-valissa/