Vastuu pelastustoimen järjestämisestä on ollut vuodesta 2023 alkaen 21 hyvinvointialueella ja Helsingin kaupungilla. Lakisääteiset pelastustoiminnan palvelut turvaava rahoitus ja ammattihenkilöstön saatavuus ovat haasteita, joihin on löydyttävä kestävä ratkaisu jokaisella hyvinvointialueella. Yhdenvertaiset pelastus- ja ensihoitopalvelut on turvattava koko maassa, koska viime kädessä on kyse kansalaisten turvallisuudesta. Paloautot ja ambulanssit on pidettävä lähellä avun tarvitsijoita, sillä hädän hetkellä nopea avunsaanti on yhtä tärkeää sekä kasvukeskuksissa että harvaan asutuilla alueilla.
Yhdenvertaiset pelastus- ja ensihoitopalvelut on turvattava koko maassa, koska viime kädessä on kyse kansalaisten turvallisuudesta.
Sisäministeriön laskelmien mukaan pelastustoimen nykyinen, vähintäänkin 100 miljoonan euron toimintavaje on syntynyt vuosien saatossa. Tätä vajetta on haasteellista kuroa umpeen ainakaan nykyisessä taloustilanteessa. Väistämättä tilanne todentuu heikentyneinä palveluina, investointihaasteina ja henkilöstön heikentyneenä hyvinvointina.
Sisäisen turvallisuuden ja kansalaisten avun tarpeita ei voi jättää huomiotta. Pelastustoimen on oltava jatkuvassa toimintavalmiudessa sekä normaali- että poikkeusoloissa. Maassamme on varauduttava ennakolta kansalaisiin ja infrastruktuuriin kohdistuviin turvallisuuskriiseihin, yhtä lailla suuronnettomuuksiin, luonnonkatastrofeihin, pandemioihin, kyberhyökkäyksiin kuin tulipaloihin ja liikenneonnettomuuksiinkin.
Taloushaasteissa ponnistelevien hyvinvointalueiden ja valtion päättäjien tehtävänä on varmistaa, että pelastustoimi saa tarvittavan rahoituksen toiminnalleen ja kansalaiset voivat jatkossakin luottaa avun saantiin. Hyvinvointialueilla on huomioitava pelastustoiminnan tarpeet, ja jaettava rahoitusresurssit oikeudenmukaisesti sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen välillä.
Pelastusalan ammattilaisista pula koko maassa
Riittävän rahoituksen rinnalla pelastustoiminnan toimintakyky on kiinni pätevän ammattihenkilöstön riittävyydestä. Alan ja sen henkilöstön veto- ja pitovoimaan onkin panostettava eri keinoin.
Tällä hetkellä pelastajia koulutetaan liian vähän. Koulutuspaikkojen määrä tulisi kaksinkertaistaa nykyisestä. Osaajapulaan kytkeytyy myös ammattihenkilöstön eläköityminen, sillä noin viidennes ammattilaisista eläköityy kymmenen vuoden sisällä.
Syksyn 2023 budjettiriihessä pelastajakoulutuksen järjestämiseen osoitettiin 3,5 miljoonan euron lisärahoitus vuodelle 2024. Vuosiksi 2025 ja 2026 koulutuksen lisäämiseksi on luvattu 4,4 miljoonaa euroa ja 5,5 miljoonaa euroa vuonna 2027. Tällä rahoituksella on tarkoitus kouluttaatuhat uutta pelastajaa vuoteen 2032 mennessä. Luvattu rahoitus on askel oikeaan suuntaan, joskaan tällä vauhdilla pelastajien määrää ei saada lisättyä riittävän nopeasti. Koulutustavoite toteutuu aikaisintaan vuonna 2032.
Henkilöstön työolosuhteet kuntoon
Pelastustyö on vaativaa ja riskialtista, siksi pelastusammattilaisten turvallisuudesta, terveydestä ja hyvinvoinnista on pidettävä erityistä huolta työpaikoilla. Työturvallisuudesta huolehtiminen on myös työnantajan lakisääteinen velvollisuus.
Henkilöstölle on tarjottava terveysturvalliset työolosuhteet, kuten modernit puhdaspaloasemat ja pelastus- ja ensihoitokalusto ja asianmukaiset työvarusteet. Työntekijöitä on oltava työvuoroissa riittävästi, jotta työturvallisuuden vaatimus toteutuu auttamistilanteissa. Kasvaneeseen väkivallan uhkaan työtehtävissä on reagoitava sekä työpaikoilla että lainsäädännön keinoin.
Palkan vastattava työn vaativuutta
Sisäisen turvallisuuden toteutuminen edellyttää riittävää rahoitusta, mutta yhtä lailla myös oikeudenmukaista työnantajapolitiikkaa. Pelastusalan ammattilaisten matala palkkataso verrattuna työn vaativuuteen on huolenaihe, joka heijastuu työvoiman saatavuuteen ja pysyvyyteen lähes kaikilla hyvinvointialueilla.
Oikeudenmukainen palkkaus ei ole ainoastaan eettinen kysymys, vaan se varmistaa pätevän henkilöstön saatavuuden ja motivaation tehdä työtä. Palkkausta on kehitettävä palkkaohjelmilla, jotka vastaavat työn vaativuutta, erikoisosaamista ja työn riskitekijöitä. Pelastusalan työntekijöillä ja henkilöstön edustajilla on oltava vaikutusmahdollisuudet työpaikoilla, sillä he ovat työnsä parhaita asiantuntijoita.
Tuula Kukonlehto
Viestintäjohtaja, Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry
STTK on julkaissut pamfletin, joka viitoittaa osaltaan tietä hyvinvointialueiden rahoituksen suuntaviivojen pohtimiseen. Siihen on koottu asiantuntijakirjoituksia, jotka luovat erilaisia näkymiä yhteiseen tulevaisuuteemme.
https://www.sttk.fi/ratkaiseeko-raha-hyvinvointialueet-kahden-tulen-valissa/
Jukka Maarianvaara | 13.2.2024