STTK:n lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle
1. Asetusluonnoksen 5 §:ssä esitetään, että yliopistolain 49 §:n 3 momentissa tarkoitetusta perusrahoituksesta 81 prosenttia määräytyisi toiminnan laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden perusteella ja 19 prosenttia muiden koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella (strategiaperusteinen rahoitus ja valtakunnalliset tehtävät). Koulutuksen perusteella määräytyväksi rahoitusosuudeksi esitetään 44 % (nykyisin 42 %) ja tutkimus- ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella määräytyväksi rahoitusosuudeksi 37 % (nykyisin 34 %).
Pidättekö esitettyä rahoitusperusteiden keskinäistä painoarvoa tarkoituksenmukaisena?
Kyllä
Näkemyksiä, muutosehdotuksia tai muuta kommentoitavaa ehdotukseen 1:
Koulutuksen ja tutkimuksen painostuksen vahvistaminen tukee myös TKI-tavoitteiden toteuttamista. Tämän tavoitteen ohella tulisi tunnistaa vahvemmin, että tutkimukseen pohjautuva koulutus luo edellytyksiä tki-osaamisen vahvistamiselle. Tämä yhteys ei tule esityksissä kovin selkeästi esille.
2. Koulutuksen rahoitusosuuteen (6 §) esitetään lisättäväksi rahoitusosuus, joka perustuu uusiin opiskelijoihin, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa tai vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa.
Pidättekö ehdotusta tarkoituksenmukaisena?
Ei
Näkemyksiä, muutosehdotuksia tai muuta kommentoitavaa ehdotukseen 2:
Tunnistamme tarpeen vahvistaa vailla korkeakoulututkintoja tai opiskelupaikkaa olevien pääsyä korkeakoulutukseen. Emme kuitenkaan pidä tarkoituksenmukaisena sitä, että rahoituksen painopistettä siirrettäisiin jatkuvan oppimisen rahoituskriteeristä, joka nimenomaan kannustaa yliopistoja kehittämään muuta kuin tutkintoon johtavaa koulutusta. Lisäksi huolena on, että muutos heikentää esimerkiksi alanvaihtajien koulutusmahdollisuuksia ja osaavan ja pätevän työvoiman saatavuutta.
3. Strategiaperusteisen rahoituksen (7 §) määräytymisperusteita esitetään muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin valtioneuvoston korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita tukeva osuus (ns. ohjelmarahoitus). Jatkossa strategiarahoitus perustuisi korkeakoulun strategiaa ja uudistumista tukevaan osuuteen. Strategiaperusteisen rahoituksen osuus olisi jatkossa 10 prosenttia koko perusrahoituksesta (nykyisin 15 prosenttia).
Strategiarahoitukseen kuuluvasta valtakunnallisesta ohjelmarahoituksesta luopumista vastaava 5 prosentin osuus siirrettäisiin muiden koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella määräytyvästä rahoitusosuudesta toiminnan laadun, vaikuttavuuden ja laajuuden perusteella määräytyvään rahoitusosuuteen.
Pidättekö ehdotusta tarkoituksenmukaisena?
Kyllä
Näkemyksiä, muutosehdotuksia tai muuta kommentoitavaa ehdotukseen 3:
Muutos tukee yliopistojen omista strategisista tavoitteista lähtevää kehittämistä ja mahdollistaa niiden profiloitumisen.
4. Muuta lausuttavaa valtioneuvoston asetusluonnokseen
–
5. OKM asetuksen 1 §:ssä ja liitteessä esitetään koulutuksen rahoitusosuuden laskentakriteereiksi ja niiden painoarvoiksi seuraavia:
Yliopistossa aloittaneiden uusien ensikertaisten opiskelijoiden lukumäärä 3 %
Yliopistossa suoritettujen ylempien korkeakoulututkintojen lukumäärä 19 %
Yliopistossa suoritettujen alempien korkeakoulututkintojen lukumäärä 11 %
Avoimessa yliopisto-opetuksessa, erillisinä opintoina ja erikoistumiskoulutuksessa suoritettujen opintopisteiden yhteismäärä 3 %
Korkeakoulujen yhteistyösopimusten perusteella suoritettujen opintopisteiden yhteismäärä 1 %
Valtakunnallisen opiskelijapalautekyselyn vastauspisteiden yhteismäärä 3 %
Yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisten määrä Suomessa vuosi valmistumisen
jälkeen 2 %
Valtakunnallisen uraseurantakyselyn vastauspisteiden yhteismäärä 2 %
Pidättekö ehdotusta tarkoituksenmukaisena?
Ei
Näkemyksiä, muutosehdotuksia tai muuta kommentoitavaa ehdotukseen 5:
–
6. Uusien ensikertaisten opiskelijoiden lukumäärää koskevan uuden laskentakriteerin painoarvo olisi 3 %.
Tämä toteutettaisiin siirtona strategiarahoituksesta (2 % -yksikköä) sekä avoimessa yliopisto-opetuksessa, erillisinä opintoina ja erikoistumiskoulutuksessa suoritettuja opintopisteitä koskevasta rahoitustekijästä (1 % -yksikkö), jonka painoarvo olisi esityksen mukaan 3 % (nykyisin 4 %).
Uusien esikertaisten opiskelijoiden lukumäärää koskevan laskenta suoritettaisiin viimeisen käytettävissä olevan vuoden (kesäkuun tilanne) toteutuman perusteella.
Pidättekö ehdotusta uudesta rahoitustekijästä tarkoituksenmukaisena?
Ei
Näkemyksiä, muutosehdotuksia tai muuta kommentoitavaa ehdotukseen 6:
Emme kannata esitystä, joka pienentäisi jatkuvan oppimisen kertoimen painoarvoa nykyisestä. Muutos heikentäisi näkemyksemme mukaan yliopistojen kannusteita edelleen kehittää ja tarjota jatkuvan oppimisen opintoja ja ohjausta. Jatkuvan oppimisen painokerroin perustuu avoimessa yliopisto-opetuksessa, maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa, erillisinä opintoina ja erikoistumiskoulutuksessa suoritettuja opintopisteitä. Juuri edellä mainittuihin opintoihin aiemman samantasoisen korkeakoulututkinnon suorittaneita olisi tarkoituksenmukaista ohjata nykyistä vahvemmin silloin, kun koko tutkinnon suorittaminen ei ole edellytyksenä työllistymiselle tai pätevöitymiselle.
7. Yliopistoissa kalenterivuonna suoritettujen alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen lukumäärä -rahoitustekijöiden painoarvojen esitetään pysyvän ennallaan. Rahoitustekijän laskentaan esitetään tarkennuksia
Alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen lukumäärää painotettaessa tutkinnon suorittamisaikaa ja toisen saman tasoisen tutkinnon suorittamista koskeviin kertoimiin esitetään muutoksia. Momentin mukaan tutkintojen lukumäärää laskettaessa yliopistolain 40 §:ssä tarkoitetussa tavoitteellisessa suorittamisajassa suoritettujen tutkintojen lukumäärää painotettaisiin kertoimella 1,8 (nykyisin 1,5).
Jos ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut on aiemmin suorittanut suomalaisessa korkeakoulussa ylemmän korkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon taikka jos alemman korkeakoulututkinnon suorittanut on aiemmin suorittanut suomalaisessa korkeakoulussa alemman korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon, toista tutkintoa painotettaisiin lisäksi kertoimella 0,5 (nykyisin 0,7). Muut laskennan kertoimet pysyisivät ennallaan.
Teknisenä muutoksena kerroinluokan 1 tutkintoja ei enää jatkossa listattaisi asetuksen liitteessä vaan ryhmään C (kerroin 1) sisältyisivät kaikki sellaiset tutkinnot, jotka eivät sisälly A (kerroin 3) tai B (kerroin 1,75). Muutos ei vaikuttaisi korkeakoulujen välisiin rahoitussuhteisiin, mutta sillä vältettäisiin tarpeeton asetusmuutos sopimuskauden aikana, mikäli käyttöön otetaan uusi tutkintonimike, joka ei sijoitu ryhmiin A tai B.
Pidättekö ehdotusta tavoiteaikakertoimen nostamisesta (1,8) tarkoituksenmukaisena?
Ei kantaa
Pidämme tarkoituksenmukaisena, että rahoitusmalli kannustaa yliopistoja tukemaan opiskelijoiden tavoiteajassa valmistumista. Suurin osa opiskelijoista kuitenkin käy töissä opintojen ohessa, ja osa työskentelee päätoimisesti. Myös esimerkiksi opintotuen indeksikorotusten jäädyttäminen hallituskauden ajalle lisää opiskelijoiden tarvetta työntekoon ja voi heikentää yliopistojen toiminnasta riippumatta mahdollisuuksia tavoiteajassa valmistumiseen.
Pidättekö ehdotusta toisen saman tasoisen tutkinnon kertoimen laskemisesta (0,5) tarkoituksenmukaisena?
Ei
Emme kannata esitystä toisen saman tasoisen tutkinnon kertoimen pienentämisestä nykyisestä 0,7 prosentista 0,5 prosenttiin. Esitys tunnistaa heikosti alanvaihtajien tarpeet tutkinnon suorittamiselle. Suurin työvoimapula on säännellyissä ammateissa, joihin pätevöityminen edellyttää tutkinnon suorittamista. Myös työelämän muuttuviin osaajatarpeisiin vastaaminen edellyttää, että yliopistojen on houkuttelevaa ja kannattavaa tarjota ja kehittää koulutusta jatkuville oppijoille.
8. Rahoituslaskennassa avoimen opintopisteistä huomioitaisiin vain ne, joiden tekijällä suomalainen henkilötunnus.
Rajaus edellyttää tiedonkeruumuutoksia ja se tulisi voimaan v. 2024 suoritetuista opintopisteistä alkaen.
Pidättekö ehdotusta tarkoituksenmukaisena?
Ei kantaa
Ehdotettu rajaus on ymmärrettävä siitä näkökulmasta, että suomalaisten korkeakoulujen avoin englanninkielinen opintotarjonta esim. MOOC-opinnot kiinnostavat laajasti myös ulkomailla. Muutoksella ei kuitenkaan tulisi estää ulkomaisten opiskelijoiden osallistumista avoimeen korkeakoulutukseen tai heikentää kansainvälisyyden toteutumista laajasti ammattikorkeakoulutuksessa.
9. OKM asetuksen 2 §:ssä ja sen liitteessä esitetään tutkimuksen rahoitusosuuden laskentakriteerien tekijöiksi ja painoarvoiksi:
1. Julkaisujen lukumäärä 14 %
2. Yliopistossa suoritettujen tohtorin tutkintojen lukumäärä 9 %
3. Kansainvälinen kilpailtu tutkimusrahoitus 7 %
4. Kotimainen ja kansainvälinen yrityksiltä saatu tutkimusrahoitus ja muu kotimainen tutkimusrahoitus 7 %
Pidättekö ehdotusta tarkoituksenmukaisena?
Ei kantaa
10. Tohtorin tutkintojen lukumäärää koskevan laskentakriteerin painoarvoa nostettaisiin 9 %:iin (nykyisin 8 %). Voimassa olevan asetuksen tohtorin tutkintoja koskevasta rahoitusrajasta luovuttaisiin.
Pidättekö ehdotusta tarkoituksenmukaisena?
Ei kantaa
11. Kansainvälistä kilpailtua tutkimusrahoitusta koskevan laskentakriteerin painoarvoa nostettaisiin 7 %:iin (nykyisin 6 %) ja kotimaista ja kansainvälistä yrityksiltä saatua tutkimusrahoitusta ja muuta kotimaista tutkimusrahoitusta (Suomen Akatemia, Business Finland) koskevan kriteerin painoarvoa samoin 7 %:iin (nykyisin 6 %).
Kotimaisilta ja kansainvälisiltä yrityksiltä saatua tutkimusrahoitusta painotettaisiin laskennassa kertoimella 1,2.
Pidättekö ehdotusta tarkoituksenmukaisena?
Ei kantaa
12. Korkeakoulujen vuosien 2025 ja 2026 rahoituksen laskentaan esitetään sisällytettäväksi muutosrajoitin.
Korkeakoulun rahoitus, joka ei sisällä strategiaperusteista rahoitusosuutta eikä yliopistojen valtakunnallisten tehtävien rahoitusta, voisi vähentyä yhteensä enintään 3 prosenttia verrattuna edellisen vuoden rahoituksen tasoon, joka on suhteutettu rahoitusvuonna käytettävissä olevaan laskennalliseen rahoitukseen. Rajauksen laskennasta aiheutuva mahdollinen alijäämä jaettaisiin korkeakoulusektoreittain korkeakoulujen kesken niiden rahoituksen suhteessa. Vastaava rajoitin oli voimassa vuosina 2021-2022.
Pidättekö ehdotusta tarkoituksenmukaisena?
Kyllä
Näkemyksiä, muutosehdotuksia tai muuta kommentoitavaa ehdotukseen 12:
Pidämme muutosrajoitinta tarkoituksenmukaisena keinona turvata yliopistojen toiminnan pitkäjänteinen kehittäminen.
13. Arvionne ehdotuskokonaisuuden vaikutuksista korkeakouluille, korkeakoulujärjestelmälle ja yhteiskunnalle
Emme kannata esityksiä, jotka heikentävät yliopistojen kannusteita kehittää ja tarjota jatkuvan oppimisen koulutusta. Esitämme vakavan huolen siitä, että nämä muutokset yhdessä avoimen korkeakouluopetuksen maksujen kolminkertaistamisen ja aikuiskoulutustuen lakkauttamisen kanssa heikentävät merkittävästi työikäisten mahdollisuuksia koulutus- ja osaamistason nostoon, alanvaihtoon ja osaamisen päivittämiseen.
Lisätietoja STTK:ssa: Riina Nousiainen