Palkansaaja on tänään (28.2.2024) tienannut pörssiyhtiön toimitusjohtajan yhden päivän palkan. Tilastokeskuksen yksityisen sektorin palkansaajan mediaanipalkkaa on verrattu vaihdetuimpien pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien mediaanipalkkoihin. Toimitusjohtajien palkkatiedot perustuvat yhtiöiden palkitsemisraportteihin. Vertailun perusteella palkansaaja tienaa pörssiyhtiön toimitusjohtajan päiväpalkan 42 päivässä.
STTK on useita vuosia laskenut niin sanotun Fat Cat Day´n. Viime vuonna vastaava luku oli 44 päivää. Tänä vuonna laskennassa oli toista vuotta käytössä menetelmä, jossa mukaan otetaan OMX Helsinki 25 -indeksin yhtiöiden toimitusjohtajien palkat. Laskennassa huomioidaan sekä varsinaiset palkat että erilaiset palkitsemisjärjestelyt ja johtajien palkansaajaa pidempi työaika.
Toimitusjohtajien palkitseminen koostuu usein peruspalkasta ja erilaisista tulospalkkausjärjestelmistä. Ansiot laskevat esimerkiksi toimitusjohtajan vaihtuessa ja heikompien talous- ja tulostilanteiden takia.
Ohjaavatko palkkiojärjestelmät oikeaan suuntaan?
Johdon ansioiden kasvu on erkaantunut muiden palkansaajien ansioiden kehityksestä. Tilastokeskuksen mukaan yksityisen sektorin johtajien nimellisansiot kasvoivat vuosina 2010 – 2022 yli 40 prosenttia, kun samaan aikaan kaikkien yksityisen sektorin palkansaajien ansioiden kasvu oli vajaa 25 prosenttia.
─ Johtajien palkitsemisessa on tuloksiin perustuvia elementtejä ja näin paljon muita voimakkaamman ansioiden kasvun pitäisi viitata tulosten parantumiseen. Parempien tulosten pitäisi näkyä myös kansantalouden tasolla, mutta Suomessa kasvu on ollut pitkään olematonta. Ohjaavatko siis johdon palkkiojärjestelmät kansantalouden kannalta väärään suuntaan, STTK:n ekonomisti Tom-Henrik Sirviö kysyy.
Eniten ansaitsevien tulojen eriytyminen on nähtävissä myös reaalisesti verojen jälkeen. Tulonjakotilaston mukaan suurituloisimman prosentin – johon myös OMX Helsinki 25 -yritysten johtajien ansioilla pääsee – käytettävissä olevien tulojen mediaani on 1990-luvun lopulta yli tuplaantunut, kun matalammat ansiot ovat kasvaneet murto-osan siitä.
─ Korkeimpien tulojen eriytyminen uhkaa suomalaisen yhteiskunnan yhtenäisyyttä kansalaisten mahdollisuuksien ja elinpiirien eriytymisen takia. Työkalupakkiin tarvitaan toimia, joilla muiden palkansaajien ansiotasoa saadaan nostettua, Sirviö sanoo.
Palkitseminen monipuolisemmaksi
Yksi keino nostaa myös muiden palkansaajien ansioita on vahvistaa tulosperusteista palkitsemista. Suomen lainsäädännössä tähän on jo keinoja kuten henkilöstörahastojen hyödyntäminen. Uusiakin toimia tarvitaan. Esimerkiksi Ranskassa on käytäntö, jossa yritysten on maksettava osa tietyn osuuden ylittävistä voitoista työntekijöille.
─ Henkilöstörahastojen käyttö näyttää Suomessa edelleen olevan pienen piirin asia, sillä henkilöstörahastoja on vain muutamia satoja. Jos työnantajat eivät osallista henkilöstöään palkitsemiseen mahdollistavan lainsäädännön kautta, on harkittava rohkeampia työnantajia velvoittavia avauksia, Sirviö toteaa.
Lisätietoja STTK:ssa: Tom-Henrik Sirviö, puhelin 040 684 2251
Seppo Nevalainen | 21.2.2024