Alemman tieverkoston kunto on hälyttävä.
Maaseutu on teollisuuden raaka-aineiden lähde. Puutavara ja energiahake lähtevät maaseudulta erilaisten ajoneuvoyhdistelmien vetämänä alempaa tieverkostoa pitkin kohti teollisuuslaitoksia.
Metsäteollisuuden tuotteiden osuus Suomen viennistä on suuri, noin viidennes. Merkitys Suomen taloudelle on sitäkin suurempi, sillä koko arvoketju jää Suomeen, koska raaka-aine tulee kotimaasta.
Valtion ylläpitämän alemman tieverkon asfaltointityö on ollut viime vuosina hyvin vähäistä ja valtaosin on tyydytty paikkaileman teiden reikiä öljysoralla. Tien halkeamiin päässyt vesi ja sen jäätyminen ovat saaneet asfalttitiestön murtumaan, urittumaan ja reikäiseksi. Hiekkateiden vähäinen hoito on johtanut teiden kantavuuden heikentymiseen sekä liikenneturvallisuuden vaarantumiseen. Autoilijat väistelevät kuoppia ja murtumia riskejä ottaen. Ajoneuvojen kolhiintuminen ja rikkoutuminen huonoilla teillä on voimakkaassa kasvussa.
– Mikäli alemman tieverkoston kunnostukseen ei nyt panosteta, ovat maaseudun yrittäjyys, elinvoimaisuus ja vetovoima, sekä teollisuuden raaka-ainehuolto vaarassa, sanoo Suomen metsäasiantuntijoiden edustajiston puheenjohtaja Juha Mäcklin.
Hänen mukaansa korjausvelka kasvaa potenssiin, joten korjaamisen kanssa ei tule enää viivytellä.
– Metsät ja niistä saatava puuraaka-aine ovat merkittävä Suomen hyvinvoinnin lähde. Maaseudulta tuodaan hyvinvointia meille kaikille, mutta vastavuoroisesti myös maaseudun väyliin tulee panostaa, sanoo metsäasiantuntijoiden hallituksen puheenjohtaja Stefan Borgman.
– Väylien tulee olla kunnossa, koska pohjimmiltaan kyse on Suomen huoltovarmuudesta, muistuttaa Mäcklin.
Lisätietoja:
edustajiston puheenjohtaja Juha Mäcklin, METO – Metsäalan Asiantuntijat ry,
juha.macklin@storaenso.com, puh. 0400 399 069
hallituksen puheenjohtaja Stefan Borgman, METO – Metsäalan Asiantuntijat ry
stefan.borgman@luva.fi, puh. 040 158 8815
METO – Metsäalan Asiantuntijat ry (Meto) on 129-vuotias metsä- ja luonnonvara-alan asiantuntijoiden edunvalvontajärjestö. Jäseniä on noin 5000 ja he työskentelevät luonnonvara-alalla metsäasiantuntijoina, suunnittelijoina, esimiehinä, työnjohtajina, puun osto- ja korjuutehtävissä, metsän- ja luonnonhoidon tehtävissä, toiminnanjohtajina, johtajina, toimistonhoitajina, neuvojina, opettajina, muissa asiantuntija- ja johtotehtävissä sekä yrittäjinä. Myös metsäalan opiskelijat ovat Meton jäseniä.