SuPer vaatii karsivien kielikokeiden välitöntä käyttöönottoa alan oppilaitoksissa. Valmistumisen edellytyksenä tulee olla valtakunnallinen kielitesti, jolla osoitetaan sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöltä vaadittava B2-tason kielitaito. Ilman kielikoetta käytännöt ja kielitaidon tasot ovat liian kirjavia. Myös työnantajien tulee nykyistä paremmin varmistaa työtehtävissä tarvittava ammatillinen kielitaito ja työpaikoille on luotava työkaluja puuttua riittämättömään kielitaitoon. Valviran ja aluehallintovirastojen on selkeästi ohjeistettava työnantajia turvaamaan riittävä kielitaito ja varmistettava hoidon laatu sekä asiakas- ja potilasturvallisuus.
Työnantajat ovat nopeassa tahdissa lisänneet työvoiman aktiivista kansainvälistä rekrytointia. Vieraskielisten työntekijöiden koulutusmuotona on usein oppisopimuskoulutus. Vuonna 2023 lähihoitajaopiskelijoista noin 32 % oli vieraskielisiä.
SuPer on huolissaan sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammatillisen koulutuksen laadusta. Liittoon saapuu jäseniltä viestejä lähihoitajaopiskelijoiden ja valmistuneiden lähihoitajien puutteellisesta suomen tai ruotsin kielen taidosta työpaikalla. Puutteellisen ammatissa tarvittavan kielitaidon vuoksi työpaikoilla on jatkuvasti riski- ja vaaratilanteita.
Vakituiset työntekijät ja alalle valmistuvat vieraskieliset opiskelijat kuormittuvat kohtuuttomasti tilanteessa, jossa riittävää ammatillista kielitaitoa ei ole varmistettu ennen kuin valmistunut lasketaan työpaikan hoitajamitoitukseen. Tämä saa opiskelijat jopa keskeyttämään opinnot. Kielitaidon puute vaarantaa myös vieraskielisen opiskelijan oikeusturvan, altistaa työperäiselle hyväksikäytölle ja pahimmillaan estää kotoutumisen.
SuPer on toimittanut asiasta kannanoton yhteistyötahoille 18. huhtikuuta.
Lisätiedot: puheenjohtaja Silja Paavola p. 050 527 5085
| 17.4.2024