Pääomatulojen ja varallisuuden verottamiseen ei ole tulossa kiristyksiä. Myöskään yritystukiin ei ole tulossa leikkauksia eikä listaamattomien yritysten osinkoverohuojennukseen. Haittaverojen korotukset jäävät nekin vaatimattomiksi.
Palkansaajan ostovoiman kehitys Suomessa on ollut heikkoa 2010-luvun alusta lähtien. Keskipalkkaisen ostovoima on kasvanut vain prosentin neljäntoista vuoden aikana. Vuosina 2000 – 2009 ostovoima kasvoi sentään yli 27 prosenttia. Finanssikriisin jälkeen muutos on ollut merkittävä heikompaan suuntaan. Keskipalkkaisen palkansaajan verotuksessa ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia 2010-luvulta lähtien. Tuloveroprosentti on noussut noin prosenttiyksikön, joten verotus ei ole ollut syy heikkoon ostovoimakehitykseen.
Talouden ongelmat ovat näkyneet heikkona ostovoiman kehittymisenä palkansaajalle. Suomen taloutta ovat kohdanneet monet kriisit, ja talouden rakenteiden uusiutuminen on ollut hidasta. Tuottavuus on kasvanut vain vähän ja väestön ikääntymisestä aiheutunut työvoiman supistuminen on jarruttanut talouden kasvua.
Palkansaajan ostovoima romahti Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan aiheutuneen energiakriisin ja sitä seuranneen nopean inflaation vuoksi. Vuosina 2022 – 23 keskipalkkaisen ostovoima aleni yhteensä yli kuusi prosenttia. Tänä vuonna palkansaajan ostovoima kääntyy reilun kahden prosentin kasvuun, kun palkat nousevat, inflaatio hidastuu ja tuloverotus kevenee. Menee kuitenkin vielä vuosia, ennen kuin palkansaajan ostovoima palautuu kriisiä edeltäneelle tasolle.
Pääomatulojen ja varallisuuden verotus ei kiristy
Ensi vuonna ostovoiman kasvu hidastuu reiluun prosenttiin. Maan hallitus päätti korottaa yleistä arvonlisäverokantaa 1,5 prosenttiyksiköllä 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Muutos on tulossa voimaan mahdollisesti jo syksyllä. Arvonlisäveron yleisen kannan korotus tuottaa valtiolle lähes miljardin euron verotulot. Lisäksi hallitusohjelman mukaan lääkkeiden, liikuntapalveluiden, henkilökuljetusten, majoituspalveluiden sekä kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien arvonlisäverokanta nousee neljällä prosenttiyksiköllä kymmenestä prosentista 14 prosenttiin. Vain sanoma- ja aikakauslehdet jäävät enää alennettuun kymmenen prosentin verokantaan. Tämä muutos tuottaa valtiolle 200 miljoonan verotulot.
Arvonlisävero on regressiivinen vero, jonka korotukset osuvat enemmän pienituloisiin. Pienituloiset kuluttavat suuremman osan käytettävissä olevista tuloistaan kuin suurituloiset.
Arvonlisäveron korotukset kiihdyttävät inflaatiota arviolta 0,6 prosenttia. Keskipalkkaisen, 3 800 euroa kuukaudessa tienaavan ostovoima heikentyy arvonlisäveron korotuksen myötä noin 16 euroa kuukaudessa ja 200 euroa vuodessa. Arvonlisävero on regressiivinen vero, jonka korotukset osuvat enemmän pienituloisiin. Pienituloiset kuluttavat suuremman osan käytettävissä olevista tuloistaan kuin suurituloiset.
Julkisen talouden tasapainottamiseksi olisi ollut muitakin keinoja käytössä kuin arvonlisäveron korotukset, mutta niitä ei nykyinen hallitus halua käyttää. Pääomatulojen ja varallisuuden verottamiseen ei ole tulossa kiristyksiä. Myöskään yritystukiin ei ole tulossa leikkauksia eikä listaamattomien yritysten osinkoverohuojennukseen. Haittaverojen korotukset jäävät nekin vaatimattomiksi.
Finanssipolitiikan kiristykset heikentävät talouskasvua – olivatpa ne sitten julkisten menojen leikkauksia tai veronkorotuksia. Ensi vuonna talouden ennustetaan kääntyvän kasvuun viennin, investointien ja kulutuksen kasvaessa. Toivoa sopii, että ennusteet osuvat oikeaan, muuten sopeutukset syventävät talouden ahdinkoa.
Seppo Nevalainen
Kirjoittaja on STTK:n ekonomisti.
