Työrauhapaketin valmistelu oli arvoton näytelmä 

Työrauhapaketin valmistelu ei toteuttanut hyvän lainvalmistelun periaatteita, eikä ole kaikilta osin sopusoinnussa Suomen kansainvälisten sopimusten kanssa. Työmarkkinoiden politisoituminen tullee johtamaan jatkossa lisääntyviin työmarkkinahäiriöihin neuvottelukierrosten aikana. 

Eduskunta hyväksyi 8.5.2024 työtaisteluoikeuden rajoittamista koskevan lakipaketin. Siinä säädellään Orpon hallituksen ohjelmaan sisältyneet lakko-oikeuden rajoitukset, jotka koskevat tukilakkoja ja poliittisia lakkoja. Myös seuraamusjärjestelmää kiristetään merkittävästi. 

Lakko-oikeuden rajoittaminen valmistellussa muodossaan toteuttaa Elinkeinoelämän keskusliiton pitkäaikaiset tavoitteet. Palkansaajapuolen näkemyksiä sen sijaan ei huomioitu juurikaan koko lainvalmisteluprosessin aikana. Julkisuudessa lakko-oikeuden rajoituksia perusteltiin pohjoismaisella käytännöllä, joka osoitettiin lopulta paikkaansa pitämättömäksi väitteeksi. Kaiken lisäksi maan hallituksen peräänkuuluttamat talous- ja työllisyysvaikutukset arvioidaan olemattomiksi. 

Poliittinen ohjaus poikkeuksellisen vahvaa 

Hallitusohjelmakirjauksissa määritettiin muutosten tavoitteet ja keinot. Tämä johti siihen, että vaihtoehtoisia järjestämistapoja ei käytännössä pohdittu. Jopa asiantuntijakuulemisissa esitetyt arviot lainsäädännön suhteesta kansainvälisiin sopimusvelvoitteisiin ja perusoikeuksiin ohitettiin monelta osin. Hallitusohjelmakirjaukset toteutettiin lähes sellaisenaan, ja hankkeen poliittinen ohjaus oli poikkeuksellisen vahvaa. 

Työryhmätyöskentelylle varattiin liian vähän aikaa. Käytännössä sille jäi lomien jälkeen kaksi kuukautta aikaa, joka on poikkeuksellisen vähän ottaen huomioon, että kyse on perusoikeuskytkentäisestä lainsäädäntöhankkeesta. Työryhmätyöskentelyssä ei noudatettu kolmikantaisen lainsäädäntövalmistelun vakiintuneita toimintatapoja. Kaikkia esitettyjä asiantuntijoita ei kuultu aikataulusyistä. Keskeneräisyys näkyi hyvin myös epävirallisessa työryhmätyöskentelyssä lausuntokierroksen jälkeen ja eduskuntakäsittelyn aikana, jossa muutoksia lakiesitykseen tehtiin ennätysmäärä. 

Työryhmätyöskentelyssä ei noudatettu kolmikantaisen lainsäädäntövalmistelun vakiintuneita toimintatapoja.

Ei siis yllätä, että lainsäädäntöhanketta on arvosteltu julkisuudessa huomattavan paljon. Lainsäädännön arviointineuvoston mukaan hallitusohjelman kirjaukset ovat rajanneet ministeriön mahdollisuuksia arvioida eri vaihtoehtoja sääntelylle. Oikeusministeriö totesi lausunnoissaan, että työtaisteluoikeuden rajoitusten tulisi olla välttämättömiä tavoitteena saavuttamiseksi, mutta tämä ei juuri vaikuttanut jatkovalmisteluun. Myös oikeusoppineet ovat arvostelleet lainsäädäntöhankkeen tulkinnanvaraisuutta sekä ongelmakohtia suhteessa kansainväliseen sääntelyyn. 

Eduskuntakäsittelyn aikana säädöstekstejä muutettiin poikkeuksellisen paljon. Mietinnöt hyväksyttiin valiokunnissa äänestysratkaisuina pääosin hallitus – oppositio jaon mukaan. Valitettavasti näin tapahtui myös perustuslakivaliokunnassa. 

Eduskuntakäsittelyn aikana Kansainvälinen työjärjestö ILO pyrki vielä rohkaisemaan maan hallitusta neuvotteluihin keskeisten työmarkkinajärjestöjen kanssa sellaisten muutosten löytämiseksi, jotka heijastaisivat kaikkien osapuolten näkemyksiä. Maan hallitus ei noudattanut ILOn kehotusta. 

Sääntely on nykymuodossaan niin tulkinnanvaraista, että sen soveltamiskäytäntöä on melko mahdotonta ennakoida. Tämä on ongelmallista oikeusvarmuuden näkökulmasta.  

Uuden sääntelyn voimaantuloajankohta on vielä tätä kirjoitettaessa avoinna.

Jälkinäytös 

Työrauhapaketin valmisteluun liittyi arvoton näytelmä, joka ei toteuttanut hyvän lainvalmistelun periaatteita, eikä se ole kaikilta osin sopusoinnussa Suomen kansainvälisten sopimusten kanssa. On mahdollista, että näemme vielä jälkinäytöksen, jossa lakko-oikeuden rajoituksia arvioidaan suhteessa perustuslakiin ja Suomen solmimiin kansainvälisiin sopimuksiin. 

Työrauhahanke myös tulehdutti työmarkkinoita poikkeuksellisella tavalla. Työmarkkinoiden politisoituminen tullee johtamaan jatkossa lisääntyviin työmarkkinahäiriöihin neuvottelukierrosten aikana. Tämä on nähtävissä julkisessa keskustelussa jo nyt seuraavaan neuvottelukierrokseen valmistauduttaessa.  

Tulevaisuudessa myös vaaleihin valmistautumisen yhteydessä ehdokkaiden on hyvä varautua vastaamaan kansalaisten työmarkkinoita koskeviin kysymyksiin esimerkiksi oikeudenmukaisesta palkkatasosta eri aloilla tai vaikkapa viikonloppulisien tasosta.  

Kuluvan hallituskauden aikana valmistelussa on useita lainsäädäntöhankkeita, joilla on kytkentöjä kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksiin. Oikeusvaltiossa jokaisella on yhdenvertainen oikeussuoja lain edessä, ja se estää viranomaisten mielivaltaisen vallankäytön. Sillä varmistetaan, että perustavaa laatua olevia poliittisia ja kansalaisoikeuksia sekä kansalaisvapauksia suojellaan ja vaalitaan. Työrauhapaketin valmistelun jälkeen voi kysyä, miten hyvin suoja toteutuu poliittisen prosessin yhteydessä. Onko Suomi enää sellainen oikeusvaltio, mistä juhlapuheet kertovat? 

Minna Ahtiainen 
Kirjoittaja on STTK:n johtaja