EU haluaa parantaa harjoittelijoiden asemaa työpaikoilla

Palkattomat harjoittelut ovat edelleen varsin yleisiä monilla toimialoilla. Myös harjoitteluihin liittyvässä ohjauksessa ja sen saatavuudessa on kehitettävää.

Koulutuksen kehittäminen Euroopan unionin alueella on vahvasti jäsenmaiden kansallisen sääntelyn piirissä. EU:n linjaukset ja päätökset kuitenkin vaikuttavat merkittävästi siihen, mihin suuntaan koulutusta Suomessakin kehitetään.  

Tuorein esimerkki EU:n päätösten merkittävyydestä on tältä keväältä ja koskee niin kutsuttua harjoitteludirektiiviä. Direktiivin tavoitteena on parantaa harjoittelijoiden asemaa ja oikeusturvaa työmarkkinoilla ja kieltää harjoitteluiksi naamioidut työsuhteet. Euroopan komissio julkaisi aloitteen harjoitteluja koskevasta direktiivistä ja suosituksesta maaliskuussa. Asian käsittely jatkuu Euroopan parlamentissa ja neuvostossa. 

Direktiivin myötä jäsenmaiden on vahvistettava harjoitteluiden liittyvää valvontaa ja tarkastuksia.

Kaikissa EU:n jäsenmaissa Suomi mukaan lukien on parannettavaa harjoittelijoiden asemassa. Tästä esimerkkinä on tuore uutinen ihmiskauppaepäilystä ravintola-alalla, jossa uhrit olivat yrittäjän mukaan palkattomassa harjoittelussa. Direktiivin myötä jäsenmaiden on vahvistettava harjoitteluihin liittyvää valvontaa ja tarkastuksia. Harjoittelijoita varten on myös luotava kanavia, joiden kautta voi ilmoittaa havaituista väärinkäytöksistä.  

Palkaton harjoittelu ei ole reilua

Direktiivin lisäksi komissio teki esityksen harjoitteluiden laatua koskevan suosituksen päivittämisestä. Esitykseen sisältyy muun muassa suositus harjoittelijoille maksettavasta oikeudenmukaisesta palkasta ja harjoittelun ohjauksesta. Suositus kattaa kaikki harjoittelut mukaan lukien koulutukseen sisältyvät harjoittelut, kuten oppisopimuksen, koulutussopimuksen ja korkeakouluharjoittelut. 

Vaikka suositus ei velvoita jäsenmaita, toivottavaa on, että se ohjaa harjoittelukäytäntöjen kehittymistä myös Suomessa harjoittelijoiden kannalta oikeudenmukaisempaan ja yhdenvertaisempaan suuntaan. Palkattomat harjoittelut ovat edelleen varsin yleisiä monilla toimialoilla. Myös harjoitteluihin liittyvässä ohjauksessa ja ohjauksen saatavuudessa on kehitettävää, mikä käy ilmi esimerkiksi AMIS-tutkimuksen tuloksista. 

Suomen kannanmuodostus komission harjoitteluja koskevasta direktiivistä ja suosituksesta on parhaillaan käynnissä. STTK pitää tärkeänä, että harjoittelijoiden työehtoja vahvistetaan ja että harjoitteluksi naamioituja työsuhteita pyritään paremmin tunnistamaan ja torjumaan. Harjoittelijadirektiivin yksi tavoite on, että henkilöstön edustajat voisivat puolustaa harjoittelijoiden oikeuksia työpaikoilla. Jatkossa onkin tärkeä varmistaa henkilöstön edustajien tiedonsaanti erilaisia harjoitteluita työpaikoilla tekevistä henkilöistä.

Lue myös harjoitteludirektiiviä koskeva uutinen FinUnionsin sivuilla.

Riina Nousiainen
Kirjoittaja on STTK:n koulutuspolitiikan ja osaamisen asiantuntija.