Euroopan tutkimuksen ja innovaatioiden kehittäminen edellyttää vahvempaa politiikkaa

Vastaavatko nykyiset missiot olennaisiin käsillä oleviin suuriin haasteisiin? Ehkä Eurooppa kaipaisi uusia missioita, joilla vastattaisiin vaikkapa uusien teknologioiden kuten tekoälyn tai muuttuvan kansainvälisen tilanteen vaatimuksiin.

Suomen talouskasvun hiipuminen on yksi viime vuosien talouspoliittisen keskustelun kestoaiheista, johon on vastattu muun muassa vahvistamalla tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa. Vaikka Suomen tuottavuuskehitys on ollut viime aikoina monia maita heikompaa, keskustelu tutkimus- ja innovaatiopolitiikan roolin vahvistamisesta toistuu myös eurooppalaisella tasolla.  

Vaarana on, että Euroopassa jäädään muiden jalkoihin uusien tutkimukseen ja innovaatioihin perustuvien tuotteiden ja palveluiden kehittäjänä. Yhdysvaltojen tutkimus- ja kehittämistoiminnan panostukset suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat kasvaneet viime vuosikymmenellä ja ovat nykyisellään omaa luokkaansa. Kiina on panostanut tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja ohittaa talouden kokoon suhteutettuna Euroopan unionin tutkimus- ja kehittämistoiminnan panostukset.  

Vastaaminen kansainväliseen kilpailuun ja Euroopan unionin relevanttina pysyminen myös uusimmassa tutkimukseen, innovaatioihin ja kehittämiseen perustuvassa (liike)toiminnassa edellyttääkin vahvaa otetta eurooppalaiseen tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan. Vaikka jäsenvaltiot tekevät omia toimiaan tutkimus- ja innovaatiopolitiikan vahvistamiseksi, tulevalla parlamenttikaudella on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota eurooppalaiseen politiikkaan.

Horisontti Eurooppa -ohjelma rahoituksen keskiössä

Eurooppalaisen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan rahoituksen keskiössä on Horisontti Eurooppa -ohjelma, joka on vuosille 2021 – 2027 tarkoitettu rahoitusohjelma. Sillä on reilu 90 miljardia euroa määrärahoja ja se jatkaa osaltaan siitä, mihin vuosina 2014 – 2020 toiminut tutkimuksen puiteohjelma Horisontti 2020 jäi.

Aiempaan verrattuna ohjelmassa ovat uutta erityisesti missiot. Yhteiskunnat kohtaavat perustavanlaatuisia haasteita, jotka janoavat uuteen ja poikkitieteelliseen ajatteluun perustuvia ratkaisuja. Missiolähtöinen ajattelu on nähty keinoksi hakea ratkaisuja näihin haasteisiin. Euroopan unionin missioiksi määriteltiin ilmastonmuutokseen sopeutuminen, syövän torjunta, terveet meret ja vedet, ilmastoneutraalit älykkäät kaupungit sekä maaperän kunto ja ruoka.

Horisontti Eurooppa -ohjelman toimikautta on kesäkuussa valittavan Euroopan parlamentin aloittaessa jäljellä vielä vuosia. Siinä mielessä Horisontti Eurooppa toimii tutkimus- ja innovaatiopolitiikan rahoituksen pohjana myös lähitulevaisuudessa. Siksi uuden parlamentin tulisikin kohdistaa huomio erityisesti tutkimus- ja innovaatiopolitiikan ja muiden ajankohtaisten politiikkalohkojen yhtymäpintoihin ja Euroopan osaamiskilpailukyvyn vahvistamiseen.

TKI-politiikkaa ei tehdä tyhjiössä

Nykyisessä toimintaympäristössä huomio kiinnittyy tutkimus- ja innovaatiopolitiikan yhtymäpintojen hakemiseen. Esimerkiksi ajankohtaisessa teollisuuspoliittisessa valmistelussa tulisi niin kansallisesti kuin eurooppalaisella tasolla huomioida sen pelaaminen yhteen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan kanssa. On välttämätöntä, että politiikkalohkot tukevat toisiaan ja mahdollistavat sitä kautta Euroopan kehittymisen.

Toisaalta keskeisistä kilpailijamaista erityisesti Yhdysvaltojen korkeampien T&K-menojen takana on yksityisen sektorin suuret T&K-panostukset. Siksi julkisen vallan toimien lisäksi olisi olennaista vivuttaa yksityisiä investointeja. Rahoitusinstrumenteissa tähän voidaan luoda kannusteita, ja toisaalta investointeihin voidaan kannustaa huolehtimalla esimerkiksi osaavan työvoiman saatavuudesta maahanmuuton ja riittävän vahvan koulutuspolitiikan kautta.

Nykyistä tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa voi myös kehittää. Ilmiselvä kehitysaihe on rahoitus. Vaikka vajaan sadan miljardin euron rahoitus Horisontti Eurooppa -ohjelmalle kuulostaa äkkiseltään suurelta, kokonaisuuteen suhteuttaen tarvittaisiin lisää. Esimerkiksi pelkästään elpymispaketti on kooltaan yli 700 miljardia ja silti julkisuudessa olleiden tietojen mukaan esimerkiksi paketin vihreään siirtymään liittyvien hankkeiden osuuden tavoitteista on jääty. Voisikin olla perusteltua vahvistaa tutkimus- ja innovaatiopolitiikan rahoitusta entisestään.

Horisontti Eurooppa -ohjelmaan on valittu aiemmin kuvatut viisi missiota. Näiden päättämisen jälkeen toimintaympäristö on muuttunut, osin radikaalisti. Väistämättä herää kysymys: vastaavatko nykyiset missiot olennaisiin käsillä oleviin suuriin haasteisiin? Ehkä Eurooppa kaipaisi uusia missioita, joilla vastattaisiin vaikkapa uusien teknologioiden kuten tekoälyn tai muuttuvan kansainvälisen tilanteen ja sen mukanaan tuoman strategisen autonomian vaateisiin tutkimuksen ja innovaatioiden keinoin.

Tom-Henrik Sirviö
Kirjoittaja on STTK:n ekonomisti.