Ay-liike on vastavoima työelämää heikentäville voimille

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ensimmäinen vuosi on nyt takana. Se on ollut palkansaajille pitkä ja raskas. Työmarkkinoillamme on eletty epävakaita aikoja. Olemme kuluneen vuoden aikana nähneet Suomessa erittäin harvinaisia poliittisia mielenilmaisuja ja työtaisteluita, kun työntekijät ovat taistelleet oikeuksiensa ja toimeentulonsa puolesta hallituksen toimia vastaan.

Hallitus on onnistunut elinkeinoelämän suosiollisella myötävaikutuksella heikentämään työelämän pelisääntöjä ja työehtoja ennennäkemättömän nopeasti. Voi sanoa, että siitä, mitä noin sadassa vuodessa on saatu aikaan, on yhdessä vuodessa viety todella paljon pois.

Osa hallituksen työlainsäädäntöä ja sosiaaliturvaa heikentävistä esityksistä on jo voimassa ja lisää on valitettavasti luvassa. Hallitusohjelman työlainsäädännön uudistuksille (lue: heikennyksille) ei ole esitetty mitään työllisyyttä tai julkista taloutta parantavia vaikutuksia. Edes valtiovarainministeriö ei ole kyennyt lyömään pöytään niitä.

Mitä noin sadassa vuodessa on saatu aikaan, on yhdessä vuodessa viety todella paljon pois.

Työelämän heikennykset ja sosiaaliturvan leikkaukset yhdistettynä koulutukseen kohdistuviin leikkauksiin muodostavat vakavan uhan palkansaajien asemalle työelämässä, heidän kehittymiselleen työelämän murroksessa ja turvalleen työn päättymisen tai sairauden varalta.

Hallitus on tehnyt työnantaja- ja elinkeinoelämän järjestöjen myötävaikutuksella todella kovaa, kylmää ja ideologista politiikkaa – ja ammattiyhdistysliikkeellä on siinä ollut mopen osa. Työlainsäädännön muutosten valmistelussa ei ole noudatettu kolmikantaisen lainsäädäntövalmistelun vakiintuneita toimintatapoja ja valmisteluun on vaikuttanut myös poikkeuksellisen voimakas poliittinen ohjaus.

Hallituksen säästötalkoiden puneinen lanka on ollut se, että otetaan jo ennestään heikommassa asemassa olevilta eikä millään tavoin häiritä hyvätuloisten ja varakkaiden rauhaa.

Vuoden aikana on nähty mittavia poliittisia mielenosoituksia ja työtaisteluita. Hallitus ja elinkeinoelämä näyttävät olevan huolissaan vain siitä, että lakot käyvä kalliiksi. Meidän vakava huolemme siitä, miten käy työntekijän, toimihenkilön tai korkeasti koulutetun, ei ole hallitusta lainkaan kiinnostanut.

Arvostan suuresti kaikkia teitä, jotka laitoitte itsenne tavalla tai toisella likoon hetkellä, jolloin suomalaisen työelämän heikentäminen on historiallisesti vahvimmillaan.

Työelämäasiat ovat viime talven ja kevään jäljiltä pysyvästi politisoituneet. Siitä ei seuraa mitään hyvää sen paremmin lyhyellä kuin pitemmälläkään tähtäimellä. Syksyllä alkavissa työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa riitely tulee todennäköisesti jatkumaan. Ei tarvitse kristallipalloa ennustaakseen, että hallituksen elinkeinoelämän saumattomalla tuella toteuttamat heikennykset löytyvät liittojen neuvottelutavoitteista tavalla tai toisella.

Velvollisuutemme on toimia, sillä voima tarvitsee aina vastavoiman ja me olemme se työnantajille ja työelämää heikentävälle hallitukselle.

Emme saa kuitenkaan masentua tai sirotella tuhkaa päällemme. Velvollisuutemme on toimia, sillä voima tarvitsee aina vastavoiman ja me olemme se työnantajille ja työelämää heikentävälle hallitukselle. Valta ei demokratiassa saa tarkoittaa vain kulloisenkin enemmistöhallituksen vallankäyttöä ilman mahdollisuutta ja lupaa ajatella toisin ja ilmaista mielipiteensä vapaasti ja laillisesti.

Jos hyväksyisimme, että demokratiaa on vallan keskittyminen yhteen instituutioon kuten hallitukseen, silloin kannattaa tarkkaan miettiä, mikä on seuraava askel parlamentaarisen enemmistön vallankäytössä kansalaisyhteiskuntaa vastaan.

Suomea on vuosikymmenien ajan rakennettu sopimalla – ei sotimalla. Hyvinvointimme on edellyttänyt, että erilaisia näkemyksiä on sovitettu yhteen tavoitteena, että siitä hyötyy koko yhteiskunta eivätkä vain harvat ja hyväosaiset. Sopiminen ei ole aina ollut helppoa ja usein siihen sisältyy tyytymättömyyttä omien tavoitteiden toteutumisen osalta. Hyvinvointimme on kuitenkin niin arvokas asia, että haluan kaikesta huolimatta olla optimistinen ja uskoa, että sopimisen aika vielä palaa, vaikka uskoamme nyt koetellaankin.

Huomenna torstaina on kesäpäivänseisaus, aurinko pohjoisimmillaan, päivä pisimmillään ja pohjolan kesä kauneimmillaan. Nauttikaamme valosta, auringosta ja lämmöstä tulevina viikkoina keräten voimia tulevaa syksyä varten.

Toivotan kaikille oikein mukavaa, turvallista, rentouttavaa ja aurinkoista kesää!

Antti