STTK:n lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle
STTK kannattaa työtapaturma- ja ammattitautilakiin sekä maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilakiin lisättävää työpaikkaonnettomuuksien tutkintaa koskevaa sääntelyä. Esityksen tarkoituksena on mahdollistaa Tapaturmavakuutuskeskukselle työpaikkaonnettomuuksien tutkintatoiminta (TOT-toiminta) lakiin perustuen.
Työtapaturma- ja ammattitautilakiin ehdotettavassa 236 c §:ssä säädettäisiin työpaikkaonnettomuuksien tutkinnan tutkintaryhmästä.
STTK pitää tärkeänä, että laissa säännellään työpaikkaonnettomuuksien johtokunnan sekä tutkintaryhmän kokoonpanoon kuuluviksi palkansaajien edustajiksi selkeästi eriteltynä työntekijöiden ja toimihenkilöiden edustajat. Näin ehdotuksessa on tehtykin.
Säännöksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan mm. seuraavaa: ”Tutkintaryhmässä on tarpeellinen määrä jäseniä, joilla on riittävä asiantuntemus työelämästä ja tutkinnan kannalta keskeisiltä aloilta. Tutkintaryhmässä tulisi olla edustus sekä työnantajien että työntekijöiden ja toimihenkilöiden alakohtaisista järjestöistä ja tutkintaryhmässä tulisi kokonaisuudessaan olla riittävä osaaminen tapauksen toimialaan, työympäristöön ja työmenetelmiin liittyvistä käytännöistä sekä tapauksen luonteesta riippuen tekniikan, käyttäytymistieteiden ja muiden tutkinnan laadun kannalta tärkeiden tiedon- ja tieteenalojen asiantuntemus.”
STTK korostaa, että tutkintaryhmään pääsyn edellytyksenä ei voi olla se, että kaikki edellä kuvattujen vaatimusten tulisi täyttyä yksittäisen tutkintaryhmän jäsenen osalta. Tutkintaryhmään tulee valita jäsenet niin, että riittävä osaaminen varmistetaan tapauskohtaisesti. Muutoin riskinä on säädetyn edustuksen valitsemisen vaikeutuminen.
Valintakriteereiden tulee olla oikeasuhtaisia ja realistisia. Käytännössä on esiintynyt tilanteita, joissa toimihenkilöedustajaa ei ole otettu tutkintaryhmän jäseneksi, koska hänellä ei ole ollut esim. teknillistä tutkintoa tai tehdyn arvion mukaan muuta riittävää teknistä asiantuntemusta, vaikka ehdotetulla edustajalla olisi muuten ollut toimialan ja työturvallisuuden näkökulmasta riittävä osaaminen. Perusteluiden ilmauksella ”tulisi kokonaisuudessaan olla riittävä osaaminen” tarkoitettaneen kuvata sitä, että perusteluissa esitettyjen osaamisvaatimusten ei tarvitsisi kaikilta osin täyttyä yksittäisen tutkintaryhmän jäsenen osalta.
Ehdotuksen mukaan Finanssivalvonnan tilastotutkimuksen selvitys julkaistaisiin jatkossa kolmen vuoden välein. STTK katsoo, että selvitys tulisi julkaista voimassa olevan sääntelyn edellyttämällä tavalla vuosittain myös jatkossa. Työelämään vaikuttavat muutokset ovat nykyisin suhteellisen nopeita, kuten korona-aikana huomattiin, ja biologiset haitat tulevat ennusteiden mukaan lisääntymään. Tilastotiedon tuottamista ja sen hyödyntämismahdollisuuksia pitäisi tukea myös jatkossa.
Lisätietoja STTK:ssa: Inka Douglas