Yleistukea pukkaa

Sosiaaliturvan uudistaminen yleistuen mukaiseksi ei saa olla savuverho vaikeassa elämäntilanteessa olevien kansalaisten toimeentulon heikentämiseksi.

Euroopan komissio julkaisi juhannuksen tienoilla vuoden 2024 talouspolitiikan ohjausjakson kevätpaketin. Osana pakettia julkaistiin Suomea koskevat suositukset. Suosituksissa on mukana sosiaaliturvan uudistaminen. Komissio kertaa sosiaaliturvakomitean työtä. Sosiaaliturvauudistuksen odotetaan komission mukaan edistävän julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. Vuosien 2024 ja 2025 suosituksena komissio esittää muun muassa, että sosiaaliturvajärjestelmää on uudistettava paremmat kannustimet ja julkisen talouden kestävyys muistaen.

Hallitus on työn touhussa sosiaaliturvan uudistamisen osalta. Paitsi että merkittävät jo päätetyt sosiaaliturvauudistukset on tehty, hallitus on aloittanut niin sanotun yleistuen valmistelun.  Suunnitelmissa olevassa tuessa olisi perusosa elämiseen, asumisosa asumiseen ja harkinnanvarainen osa viimesijaiseksi turvaksi. Yleistuki korvaisi ja yhdistäisi tiettyjä nykyisiä tukia. Perusturvan uudistamisen tavoitteena on parantaa työnteon kannattavuutta, sujuvoittaa sosiaaliturvaa ja yksinkertaistaa etuuksia. Yleistuen valmistelu on vaiheistettu ja ensimmäisen vaiheen hallituksen esityksen luonnoksen on suunniteltu lähtevän lausuntokierrokselle keväällä 2025. Virkamiestyöryhmä valmistelee yleistukea.

Sosiaaliturvan uudistamiseen liittyy mahdollisuuksia esimerkiksi monimutkaiseksi koetun sosiaaliturvajärjestelmän yksinkertaistamiseen. Toisaalta varsinkin jo valmiiksi mittavien toimeentuloheikennyksien täplittämässä ympäristössä herää väistämättä kysymys yleistuen tasosta ja sitä kautta siihen liittyvistä riskeistä. Maailmalta on esimerkkejä yleistukeen siirtymisestä eivätkä niiden opit ole kaikin puolin mairittelevia.

Onko Universal Credit -järjestelmästä yleistuen esikuvaksi?

Yksi viime aikojen keskeisistä sosiaaliturvan uudistamisen malleista löytyy Isosta-Britanniasta, jossa Universal Credit -järjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2013. Kyseinen tuki korvasi kuusi aiempaa tukea. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan Suomessa valmisteilla oleva yleistuki ei vastaa Ison-Britannian Universal Credit -järjestelmää vaan ottaa huomioon suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän periaatteet ja ominaispiirteet. Tästäkin huolimatta yleistuen valmistelussa kannattaa muistaa Ison-Britannian tilanne.

Yksi keskeinen haaste Ison-Britannian järjestelmässä on, että uudistus ei ole vieläkään maalissa kuten esimerkiksi tuoreessa vieraskynä -kirjoituksessa tuodaan esiin. Vaikka uudet hakemukset tehdään uuteen järjestelmään, kaikkia vanhassa järjestelmässä olevia ihmisiä ei ole vielä siirretty uuteen järjestelmään. Käytännössä siis pidetään yhtä aikaa pystyssä erilaisia sosiaaliturvajärjestelmiä.  

Käytännössä siis pidetään yhtä aikaa pystyssä erilaisia sosiaaliturvajärjestelmiä.  

Toisaalta järjestelmä ei ole korvannut kaikkia tukia vaan Universal Credit -tuen kanssa voi edelleen saada myös muita tukia. Tämä haastanee kansalaisten ymmärtämystä järjestelmästä ja toisaalta vaikeuttaa yksilötasolla käytettävissä olevan rahan määrän hahmottamista.

Siirtyminen uuteen järjestelmään ei ole muutenkaan sujunut kivuttomasti. Selvityksen mukaan Universal Credit -järjestelmän seurauksena erityisesti pariskunnat, joilla on lapsi, todennäköisimmin hyötyivät järjestelmästä. Sen sijaan esimerkiksi pariskunnat, joissa toinen on eläkeikäinen ja toinen ei, todennäköisesti hävisivät uuteen malliin siirtymisen seurauksena. Kokonaisuudessa uudistus nosti noin 25 prosentilla sitä saavista tuloja vähintään 2000 punnalla vuodessa, kun taas noin 21 prosentilla sitä saavista kotitalouksista tulot pienenivät vähintään 2000 punnalla vuodessa.

Toimeentulo on varmistettava myös vaikeiden elämäntilanteiden aikana

Yleistuen jatkovalmistelussa olisi huomioitava sosiaaliturvan tarkoitus, joka on huolehtia ihmisten toimeentulosta niissä tilanteissa, kun ihminen kohtaa esimerkiksi työttömyyttä. Sosiaaliturvan tason tulisi olla riittävä myös olosuhteissa, joissa yleistuki on korvannut sosiaaliturvan muotoja.

Toisaalta sosiaaliturvaa koskevassa politiikassa ei tulisi olla ristivetoja. Yleistukea perustellaan kannusteiden parantamisella ja esimerkiksi Ison-Britannian oppien pohjalta siihen onkin mahdollisuus. Samaan aikaan kuitenkin hallituksen tämän hetken sosiaaliturvapolitiikka myös heikentää ihmisten työllistymisen kannusteita. Esimerkiksi asumistukileikkaus jopa nostaa tiettyjen pienituloisten tuloryhmien efektiivisiä rajaveroasteita. Tällaisia ristivetoja tulisi välttää, jos tavoitteena todella on kannusteiden parantaminen.

Tom-Henrik Sirviö
Kirjoittaja on STTK:n ekonomisti.