STTK:n lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle
Taustaa
Sääntelyehdotus perustuu hallitusohjelmaan ja EU-direktiiviin ((EU) 2024/1233 11 artiklan 4 kohta). Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi ulkomaalaislakia, kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä korkeaa osaamistasoa vaativaa työtä varten annettua lakia, kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä yrityksen sisäisen siirron yhteydessä annettua lakia ja kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä työskentelyä varten annettua lakia.
Hallitusohjelman mukaan työperusteinen oleskelulupa sidotaan nykyistä vahvemmin työhön siten, että Suomesta on poistuttava, jos henkilön työsuhde loppuu eikä hän ole kolmen kuukauden kuluessa solminut uutta työsuhdetta. Hallitusohjelman mukaan laissa lisäksi säädetään, että työnantajan on ilmoitettava työperusteisella oleskeluluvalla Suomessa oleskelevan työsuhteen loppumisesta Maahanmuuttovirastolle sanktion uhalla. Lisäksi hallitusohjelman mukaan mahdollistetaan työnteko-oikeus työperusteisilla oleskeluluvilla samalla alalla sekä aloilla, jotka voidaan aidosti todentaa työvoimapula-alaksi.
Kysymys1: Ehdotuksen suoja-aika, jona aikana oleskelulupaa ei saisi peruuttaa, kun työntekijä jää työttömäksi
Ehdotuksen mukaan työnteon perusteella myönnettyä oleskelulupaa ei saisi peruuttaa 3 kuukauden tai 6 kuukauden aikana, jos oleskelulupa on ollut voimassa vähintään kahden vuoden ajan, kun työntekijän jää työttömäksi. Lisäksi erityisasiantuntijalla, EU:n sinisen kortin haltijalla, kasvuyrittäjällä, yrityksen yli- ja keskijohdolla sekä ICT-lain tarkoittamalla johtajalla ja asiantuntijalla aika olisi 6 kuukautta ilman muita vaatimuksia.
Huom! Sääntelyehdotus perustuu hallitusohjelmaan ja EU-direktiiviin (EU) 2024/1233 11 artiklan 4 kohta). Lisäksi kaikissa tapauksissa suoja-ajan käyttäminen edellyttäisi, että oleskelulupa on voimassa. Sääntely ei koskisi oleskelulupia, joihin liittyy työnteko-oikeus, eli esim. perhesidelupa ja pysyvä oleskelulupa.
Antaako sääntelyehdotus riittävän pitkän suoja-ajan etsiä uusi työpaikka?
Ei
Perustelut vastaukselle ja muut mahdolliset huomiot sääntelyehdotuksesta:
STTK ei pidä esityksessä ehdotettuja kolmen tai kuuden kuukauden suoja-aikoja riittävinä uuden työn löytymiseksi. Työnhakuprosessit voivat olla vieraskielisillä työnhakijoilla pitkiä ja epätyypilliset työsuhteet, kuten määrä- tai osa-aikaiset työsuhteet ovat yleisiä. Suomalaisessa työelämässä esiintyy myös suoranaista syrjintää, joka voi työvoimapulasta huolimatta vaikeuttaa ulkomaalaistaustaisen ja/tai vieraskielisen henkilön työllistymistä. Ulkomaalaistaustaisten työnhakijoiden työllistyminen on suhdanneherkempää, eli talouden korkeasuhdanteessa työllisyys on hyvää, mutta matalasuhdanteessa ulkomaalaistaustaisten työllisyys heikkenee suomalaistaustaisia nopeammin. Esitys ei myöskään huomioi työvoiman tarpeen ja työllisyystilanteen alueellisia eroja. Suoja-ajan riittävää kestoa tulisikin arvioida yksilöllisesti niiden haasteiden valossa, joita eri aloilla ja erilaisissa tehtävissä työskentelevät henkilöt kohtaavat työmarkkinoilla.
Huomionarvoista on, että myös työvoimapula-aloilla ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden työmarkkina-asema on suomalaistaustaisia heikompi. Esimerkiksi ICT-alalla epätyypillisten työsuhteiden lisäksi epävarmuutta voi aiheuttavat pitkät rekrytointiprosessit ja töiden projektiluonteisuus. Vastaavasti sote-alalla ei-suomenkielisten hoitajien pääsy työhaastatteluun ja uudelleentyöllistyminen voi olla vaikeaa. SOTE-alan rekrytointiyritysten kautta maahan saapuu henkilöitä, joiden kielitaidon taso ei yllä Valviran edellyttämälle ulkomailla koulutuksensa suorittaneen laillistettavan ja nimikesuojauksen saaneiden hoitohenkilöiden tasolle. Koska kielikoulutuksesta aiheutuu työnantajille kustannuksia, heikko kielitaito saattaa heikentää työnantajan rekrytointihalukkuutta niiden työntekijöiden kohdalla, joiden suomen tai ruotsin kielen taidoissa on puutteita. Vieraskielisen hoitohenkilöstön kielitaidon kehittämiseen tulisi löytää kestävä rahoitus, joka tukisi henkilöiden asettumista Suomeen.
STTK korostaa, että työperäisen hyväksikäytön riski voi ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden kohdalla kasvaa, mikäli henkilön on oleskeluluvan jatko varmistaakseen otettava vastaan mikä tahansa työpaikka, millä tahansa ehdoilla. Tämä on omiaan voimistamaan kaksien työmarkkinoiden kehitystä Suomessa.
Esitys ei huomioi työnantajan takaisinottovelvollisuutta, eli tilannetta, jossa työntekijä on irtisanottu taloudellis-tuotannollisista syistä, mutta työnantajan työvoiman tarve muuttuukin irtisanomisen jälkeen. Työnantajan takaisinottovelvollisuuden kesto on 4 tai 6 kuukautta työsuhteen pituudesta riippuen. STTK katsoo, että irtisanotulla tulisi säilyä oikeus pysyä maassa ainakin takaisinottovelvollisuuden keston ajan. Esitys ei huomioi myöskään kilpailukieltosopimuksia, jotka ovat yleistyneet työmarkkinoilla myös muissa kuin niin sanotuissa erityisasiantuntijatehtävissä. Kilpailukieltosopimus estää työntekijää ottamasta vastaan uutta työtä samalla alalla mahdollisesta kilpailijayrityksestä. STTK esittää, että kilpailukieltotapauksen solmineelle henkilölle tulisi taata mahdollisuus pysyä maassa kohtuullinen aika kilpailukiellon päättymisen jälkeen, koska sopimus tosiasiallisesti estää häntä työllistymästä vastaaviin tehtäviin.
STTK katsoo, että suoja-ajan keston määrittely edellyttää tarkentamista. Mikäli työttömyysjakson kesto alkaa ensimmäisestä työttömyyspäivästä tulisi myös kolmen/kuuden kuukauden suoja-ajan päättymisen ajankohtaa täsmentää. Edellytetäänkö henkilöltä uudessa työsuhteessa aloittamista suoja-ajan kuluessa, vai onko uuden työsopimussuhteen alkaminen riittävä varmistamaan oleskeluluvan jatkon. Täsmentämistä edellyttää myös työsuhteen muoto, eli edellytetäänkö henkilöltä kokonaikaista työsuhdetta vai onko henkilön työllistyminen esimerkiksi osa-aikaisesti tai vuokratyöhön riittävää. STTK huomauttaa myös, että suullinen työsopimus on yhtä sitova kuin kirjallinen, mutta työntekijän on hankalampi todentaa työsopimuksen syntyminen viranomaisille.
STTK pitää työperäistä maahanmuuttoa Suomen tulevaisuuden kannalta välttämättömänä, koska työllisten määrä kasvaa ainoastaan maahanmuuton kautta. Liian lyhyt suoja-aika voi merkittävästi heikentää Suomen maakuvaa ulkomaalaisten osaajien keskuudessa. Suomi kilpailee jo nyt osaajista ja esimerkiksi pula koulutetusta sote-henkilöstöstä on globaali. Tieto epävarmoista olosuhteista heikentää motivaatiota valita Suomi työskentelymaaksi. Epävarmuus vaikuttaa myös työntekijän lähipiiriin ja perheeseen, ja vaikeuttaa kotoutumista sekä pysyvän elämän rakentamista Suomeen. Koulutettujen osaajien puolisoiden työllistymistä tulisi tukea ja perheenyhdistämiseen panostaa, jotta Suomeen saapuvat työntekijät juurtuisivat osaksi työmarkkinoita ja yhteiskuntaa.
2. Työnantajan ilmoittamisvelvollisuus, kun työntekijän työt loppuvat, ja siihen liitettävä sanktion uhka
Ehdotuksen mukaan työnantajalle säädettäisiin uusi velvollisuus ilmoittaa maahanmuuttovirastolle, kun sen työntekijän työt loppuvat. Työnantajan osalta säädetään tällä hetkellä jo, että kun se ottaa palvelukseen kolmannen maan kansalaisen, tulee sen ilmoittaa ulkomaalaisen nimi ja tietyt tiedot työsuhteesta. Molempien velvollisuuksien tehosteena olisi sanktion uhka, joka perustettaisiin olemassa olevaan sanktiosääntelyyn. Lisäksi ilmoittamista tehostettaisiin siten, että laissa säädettäisiin tarkka määräaika tehdä ilmoitus (sähköisesti 7 päivässä, paperilla Maahanmuuttoviraston lomaketta käyttäen 10 päivässä; nyt ulkomaalaislain 82 §:n 2 momentissa säädetään, että tiedot on toimitettavaviipymättä, jonka työsuojeluviranomainen on todennut tarkoittavan viikon määräaikaa).
Onko esitys ilmoittamisen määräajoista 7/10 päivää riittävä?
–
Perustelut vastaukselle ja muut mahdolliset huomiot sääntelyehdotuksesta
Onko voimassa olevan sanktiosääntelyn (esim. ulkomaalaislain 186-189 §, rikoslaki) soveltaminen riittävää ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnistä?
–
Perustelut vastaukselle ja muut mahdolliset huomiot sääntelyehdotuksesta
STTK kannattaa työantajan ilmoittamisvelvollisuutta. Ilmoittamisvelvollisuuden noudattamisen valvonta sekä mahdollinen selvitystyö edellyttää kuitenkin riittäviä viranomaisresursseja.
Esitys ei selkeästi kuvaa maahanmuuttoviraston roolia hakijan tilanteen selvittämisessä. Mikäli maahanmuuttoviraston on tarkoitus käynnistää välittömästi työnantajan ilmoituksen vastaanotettuaan hakijan tilanteen selvittäminen, tulisi lisäresurssoinnista esittää hallituksen esityksessä arvio ja varmistaa, että tarvittavat resurssit ovat käytettävissä jo lakimuutoksen tullessa voimaan 1.1.2025.
3. Työnteko-oikeuden laajentaminen työvoimapula-aloille ja asetuksenantovaltuutus
Esityksessä ehdotetaan, että työvoimapula-alat voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. Esityksen liitteenä on luonnos valtioneuvoston asetukseksi työvoimapula-aloista ja esimerkinomaisesti listaus mahdollisista työvoimapula-aloista. Työnteko-oikeuden laajentaminen koskisi vain työntekijän oleskeluluvan haltijaa.
Mahdolliset huomiot sääntelyehdotuksesta:
STTK kannattaa työnteko-oikeuden laajentamista työvoimapula-aloille sekä asetuksenantovaltuutusta. Työvoimapula-alojen antamisessa tulisi kuitenkin huomioida työvoiman tarpeen alueelliset ja paikkakuntakohtaiset erot. Lisäksi työvoimapula-aloja annettaessa tulee huomioida, että esimerkiksi työllistyminen nimikesuojattuihin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviin edellyttää henkilöltä alan koulutusta ja Valviran myöntämää ammatinharjoittamisoikeutta. Näin ollen työllistymisen ei tulisi olla mahdollista muille kuin alan laillistetuille ammattilaisille.
Muuta lausuttavaa esityksestä:
Esitys ei myöskään riittävässä laajuudessa tarkastele työvoimapalveluiden riittävää resurssointia ja osaamista valtakunnallisella tasolla ulkomaalaistaustaisten työnhakijoiden palveluissa työttömäksi jäävän henkilön viivytyksettömän uudelleen työllistymisen tukemiseksi. Työllisyyspalveluiden järjestämisvastuun siirtyminen kuntiin ajoittuu samaan ajankohtaan lakimuutoksen voimaan tulon kanssa tapahtuen 1.1.2025 alkaen.
Lisäksi työsuojelun valvontaviranomaisilla tulisi olla tosiasialliset resurssit työperäisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi valvontatoimilla erityisesti tilanteessa, jossa henkilö työllistyy oleskeluluvan päättymisen uhan alla.
Hallituksen esitys ei ota kantaa selvitystyön ja ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnin valvonnan aiheuttamaan viranomaisten työmäärän lisääntymiseen tai riittävien viranomaisresurssien varmistamiseen.
Lisätietoja STTK:ssa: Taina Vallander