Hallituksen budjettiriihen lähestyessä maailman ja Euroopan tilanne ei näytä kovin valoisalta. Suomen talous ei ole odotuksista huolimatta elpynyt ja suhdannetyöttömyys on voimistunut. Kuluneen hallituskauden aikana esimerkiksi työelämän lainsäädäntöön, sosiaaliturvaan ja sote-palveluiden saatavuuteen on kohdistettu rajuja heikennyksiä. Heikennysten myötä yhteiskunnan yleinen ilmapiiri on kiristynyt ja eri väestöryhmien välinen vastakkainasettelu lisääntynyt.
STTK toivoo, että hallitus keskittyisi budjettiriihessä tekemään tasapainoisia ja toivoa herättäviä ratkaisuja heikompiosaisten kurittamisen sijaan.
– Tähänastiset turvan ja palveluiden heikennykset kohdistuvat yhteiskunnan ja työelämän heikompiosaisiin eli heihin, joiden työmarkkina-asema on tälläkin hetkellä hyvin epävarma. Hallitukselta olisi nyt ryhdikäs veto tehdä kokonaisarvio hallitusohjelman eri osa-alueiden yhteisvaikutuksista työllisyyteen ja ihmisten hyvinvointiin, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa.
Kehysriihen päätös arvonlisäveron kiristämisestä syö ostovoimaa, heikentää talouden suhdannetta entisestään ja kohdentuu kohtuuttomasti pienituloisiin.
– Tehdyistä valinnoista voi myös peruuttaa. Tulevasta budjettiriihestä kaivataan nyt tasapainoa luovia päätöksiä, Palola korostaa.
Talouteen vauhtia kasvuohjelmalla
STTK:n mielestä Suomi tarvitsee laaja-alaisen ja yhteiskuntaa sitouttavan pitkän aikavälin kasvuohjelman työllisyysasteen nostamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Palkansaajajärjestöjä tarvitaan ohjelman rakentamiseen.
– Kasvua ja lisäinvestointeja kaivataan nyt tasaisesti eri puolille Suomea. Kasvuohjelmassa on oltava linjauksia suomalaisen teollisuuspolitikan vahvistamiseksi ja yritysten kasvun tukemiseksi vihreä siirtymä ja energiaomavaraisuus huomioiden. TKI-määrärahojen pitkäjänteiseen vaikuttavuuteen on panostettava. Vahvemmalla digitalisaatiolla on kiihdytettävä niin julkisen sektorin kuin yritystenkin tuottavuuskehitystä, Palola listaa.
Hallitus on toistaiseksi kunnostautunut kurittamalla työikäistä oman osaamisensa päivittäjää.
– Osaamisen on oltava kasvuohjelman sydän ja keuhkot, muuten saamme vain haaveilla nykyistä paremmasta tuottavuudesta. Työikäisten osaamisen päivittämisen edellytykset ovat heikentyneet ennennäkemättömällä vauhdilla tämän hallituskauden aikana. Nyt on syytä kääntää tämä vapaa pudotus, Antti Palola korostaa.