Kolmansien maiden kansalaisten maahantulo ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä, HE eduskunnalle

STTK:n lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle

Tausta

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä työskentelyä varten annetun lain (kausityölaki) 1 ja 24 §:iä, sen mahdollistamiseksi, että luonnontuotteiden keruu voidaan lisätä lain soveltamisalaan muuttamalla valtioneuvoston asetusta maatalouden ja matkailun alaan kuuluvista kausiluonteista toimintaa sisältävistä toimialoista (kausityöasetus).

STTK:n näkemys

Hallituksen esityksen tavoitteena on ehkäistä ulkomaalaisiin luonnontuotteiden kerääjiin kohdistuvaa hyväksikäytön riskiä sekä selkeyttää heidän asemaansa. Luonnontuotteiden kerääjien asemaa on käsitelty niin sanotussa marjalaissa, mutta se ei ole riittävissä määrin kitkenyt alalla yleistä ihmiskauppaa, kiskontaa ja työsyrjintää. Luonnontuotteita keräävät ulkomaalaiset työntekijät ovat työmarkkinoilla tyypillinen työperäisen hyväksikäytön ja kiskonnan kohde, koska kielitaidottomuus ja suomalaisen yhteiskunnan sekä luonnovara-alan toimintaympäristön heikko tuntemus asettavat heidät hyvin alttiiksi hyväksikäytölle.

Luonnontuotteiden kerääjät ovat tyypillisesti yrittäjäluonteisessa suhteessa työn teettäjätahoon, vaikka tosiasiallisesti heillä ei ole riittävää suomalaisten työmarkkinoiden tuntemusta kyetäkseen itsenäiseen yritystoimintaan tai mahdollisuutta myöskään itsenäisesti kilpailuttaa omaa työpanostaan eri tilaajatahojen välillä. Yrittäjämuotoisen työn teettäminen ulkomaalaisilla luonnontuotteiden kerääjillä Suomessa on keino kiertää työnantajavelvoitetta esimerkiksi liittyen henkilöiden palkkaukseen, eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuihin tai työaikoihin. Tyypillisissä hyväksikäyttötapauksissa luonnontuotteiden poimijoilta kerätään myös erilaisia maksuja liittyen asumiseen, ruokailuun tai kuljetuksiin.

STTK pitää ehdotusta luonnonmarjan poiminnan sisällyttämisestä kausityölain piiriin nykytilannetta parempana. Esitetty muutos selkeyttää henkilöisen oikeudellista asemaa siten, että henkilöt katsotaan työntekijöiksi, jolloin heidän asemaansa turvataan lainsäädännöllä.

Kausityölain ja kausityödirektiivin riittävyyttä työperäisen hyväksikäytön kitkemiseksi tulisi kuitenkin seurata erityisesti lähetettyjen työntekijöiden osalta. Luonnonmarjojen keräämisen työsuhteisen luonteen tunnustaminen lainsäädännössä ei korjaa sitä haavoittuvaa asemaa, joka kyseisillä henkilöillä on suomalaisilla työmarkkinoilla. Poimijat ovat lisäksi usein työ- ja riippuvuussuhteessa lähtömaansa työnvälittäjiin, jotka voivat toimia myös työnantajatahona lähetetyille työntekijöille. Riippuvuussuhteesta voi syntyä henkilöille ylisuuria taloudellisia riskejä, tai hyväksikäyttötilanteita, joiden ennaltaehkäisemiseksi valvonta tulisi viranomaisyhteistyönä ulottaa sekä lähtömaahan että Suomeen. Työsuhteen työnantajaosapuolen tulisikin aina olla suomalainen yritys, joka vastaa myös esimerkiksi rekrytointi ja matkakustannuksista. Hallituksen esitys huomioi työsuojeluviranomaisen valvontaan liittyvät vaikeudet sekä kotimaan valvonnan osalta että rajat ylittävän valvonnan osalta. Viranomaisvalvonnan resurssit tulisi turvata erityisesti niillä alueilla, joille luonnontuotteiden kerääjiä hakeutuu lupapäätösten perusteella. Viranomaisvalvonnan tosiasiallisia mahdollisuuksia tulisi jatkossa voida arvioida ja parantaa hyväksikäytön kitkemiseksi.   

STTK huomauttaa, että myös muita työperusteista hyväksikäyttöä torjuvia hallitusohjelman mukaisia lainsäädäntötoimia tulisi edistää rinnan kausityölain muutosten kanssa.

Lisätietoja STTK:ssa: Taina Vallander

Ajankohtaista

3.12.2024

Lauri Kujala STTK-Opiskelijoiden puheenjohtajaksi 

Lue
3.12.2024

Jytyn argumentit: Miksi vientimalli on Suomelle virhe?

Lue
3.12.2024

Tekoälyasetuksen toimeenpanoa koskeva lainsäädäntö

Lue
3.12.2024

Katto pään päälle 

Lue
3.12.2024

Itäisen Suomen ohjelmaluonnos

Lue
3.12.2024

Katto pään päälle – STTK:n näkemyksiä asuntopolitiikasta

Lue
29.11.2024

Uuden Euroopan äärellä 

Lue
29.11.2024

STTK: Vähimmäispalkka­­direktiivin toimeenpano antaa väärän kuvan Suomen tilanteesta 

Lue